Turun linna ja historiallinen museo

Turun linna

Turun linnan historia ulottuu 1280-luvulle, jolloin paikalle rakennettiin leirikastelli. Tuohon aikaan rakennuspaikka oli saari, sillä vesi on yli 3 m nykyistä korkeammalla. Ruotsi-Suomen aikaan Turun linnalla oli strategisesti tärkeä sijainti, olihan se portti saariston kautta itään.

Linnan historia on monivaiheinen ja rikas koskettaen Suomen historiaa monin tavoin. Turun linna ei olekaan pelkästään turkulaisten ylpeydenaihe vaan yksi koko Suomen kansan identiteetin kulmakivistä.

Linnan loistokas renessanssiaika

Turun linnan loistokautta sekä tapahtumarikkainta aikaa oli 1500-luku. Tämä renessanssiaika oli ns Vaasa-kuninkaiden aikaa. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (1496-1560) oli kuninkaana 1520-1560. Kustaan pojat, Eerik (1533-1577) ja pikkuveljensä Juhana (1537-1592) olivat varsin riitaisia veljeksiä. Molemmat olivat vuorotellen vankeina, vuoron perään hallitsijoina. Juhana III oli Suomen herttuana ja myös linnan isäntänä 1556-1563. On hyvä muistaa, että myös Mika Waltarin romaanin hahmo Mikael Karvajalka koki paljon Turussa ja linnassa.

Seikkailu historiaan, arkkitehtuuriin ja kulttuuriin

Turun linna on kaksiosainen: päälinna sekä sitä ympäröivä esilinna. Linnanpuistoa koristaa puutarha, lehtipuut, vanhat, romanttiset hirsiaitat sekä kävelypolut. Linnan sisäänkäynti on kaariholvin läpi sisäpihalle. Täällä toimivat museokauppa Fatabur sekä museokahvila Juhana Herttuan kellari. Sisäpihan päädystä noustaa kiviportaita ylös päälinnaan ja saavutaan lipunmyyntiin.

Linnan arkkitehtuuri on hyvinkin sokkeloinen historian vaiheiden, pommitusten takia. Tätä kuvastaa muun muassa se, että liikkuminen kerrosten välillä tapahtuu välikerrosten kautta, välillä mennään ylös, toisaalta taas alas. Linnassa onkin 2-9 kerrosta riippuen, missä kohtaa on.