Matkailu Kankaanpäässä

Nykyisin kaupungin asukasluku on noin 13 000, ja Kankaanpäästä on kasvanut alueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus. Ruotsin kuningas on vieraillut Kankaanpäässä kahdesti: vuonna 1614 kuningas Kustaa II Adolf matkasi kaupungin kautta Hämeenlinnaan, ja vuonna 1752 kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi syömään ja juottamaan hevosiaan Kuninkaanlähteelle. Lähde virtaa kaupungissa yhä tänäkin päivänä.

Kankaanpään mittavan kulttuurikapinan aloitti vuonna 1950 ’Helsingin kaataja’, kuvanveistäjä Kauko Räike. Räikkeen muutto Kankaanpäähän sai aikaan voimakkaan kuvataiteiden kasvun, jonka aikana muodostettiin Kankaanpään kolonia sekä Kankaanpään taidekoulu yhteistyössä kaupungin päättäjien kanssa. Näin Kankaanpään maaseudusta muodostui innovatiivinen taiteen keskus, jonka Taidekehää, yli sadan teoksen kaupunkimiljööseen sijoitettua kokonaisuutta, matkailijat ja asukkaat voivat ihailla vapaasti läpi vuoden. Kaupungin info-pisteestä saatavasta oppaasta voi kulkureitikseen valita Taidekehän tai kattavamman Taidepolun.

Taiteesta voi nauttia myös Kankaanpään taidekoulu Galleriassa, Postelli Galleriassa ja Kankaanpään kaupunginmuseossa, jonka taidekokoelmiin kuuluu Kauko Räikkeen ja Sinikka Räikkeen maalauksia ja veistoksia. Museon perusnäyttelyihin kuuluu lisäksi kulttuurihistorian osasto, joka kuvaa Kankaanpään elinkeinojen kehitystä viime vuosisadalta, sekä varuskuntaosasto. Kulttuurillisesti merkittävä kohde on myös vuonna 1839 valmistunut Kankaanpään kirkko, joka on C.L. Engelin suunnittelema. Kirkko edustaa puhdaslinjaista empireä, ja se seisoo ylväänä mäen päällä tarjoten upeat näkymät Ruokojärvelle. Venesjärvellä voi tutustua perinteisen kylän elämään, tai nauttia Veneskosken kesäteatterin ja Kankaanpään nuorisoseuran teatteriesityksistä.

Muita tutustumisen arvoisia kohteita ovat aiemmin mainittu Kuninkaanlähde, missä matkailijat saavat tänäkin päivänä nauttia kirkkaasta lähdevedestä, sekä kaupungin ulkopuolella sijaitseva Niinisalon varuskunta. Niinisalon varuskunta aloitti toimintansa pienenä kertausharjoituskeskuksena, mutta kehittyi Suomen ainoaksi tykistövaruskunnaksi. 50-luvulla Niinisaloon siirrettiin lisäksi mittauspatteristo, soittokunta ja hevoshuoltokoulu, sekä 60-luvulla tykistökoulu ja YK-koulutuskeskus. Varuskunnassa on myös kahvila, joka on kuuluisa munkeistaan.

Kankaanpää sijaitsee luonnon muovaamassa Hämeen- ja Pohjankankaan yhtymäkohdassa, Länsi-Suomessa, Satakunnan maakunnassa. Ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat noin 55km Porista pohjoiseen sijoittuvaan kaupunkiin jo 1560-luvulla, mutta virallisesti paikkakunta perustettiin vasta vuonna 1856. Vuonna 1967 Kankaanpää nimettiin kauppalaksi, ja edelleen kaupungiksi vuonna 1972.