Syö ja viihdy
photo © City of Helsinki / Royal Restaurants
Suomalainen keittiö on saanut vaikutteita niin Ruotsista kuin Venäjältäkin, ja puhtaan luonnon monipuoliset antimet ovat olennainen osa sitä. Arkinen, energiapitoinen ja hyvin säilyvistä raaka-aineista valmistettu ruoka on suomalaista keittiötä perinteisimmillään. Tuoreet ja paikalliset ainekset sekä erilaiset kausituotteet, kuten marjat, sienet, riistaliha ja kala, antavat maamme herkuille raikkaan, ekologisen ja eksoottisen leiman.
Suosittelemme
Suomi tunnetaan maailmalla myös ensiluokkaisista maito- ja viljatuotteistaan sekä laadukkaasta naudan-, sian-, kanan-, kalkkunan- ja lampaanlihasta. Suomessa kasvatetaan ruokateollisuuden käyttöön jonkin verran myös villisikoja ja strutseja, ja riistaherkut, kuten hirvi, jänis, fasaani, peura, sorsa, teeri, peltopyy ja metso, kuuluvat monen suomalaisen ruokapöytään. Useissa korkeamman hintaluokan ravintoloissa on tarjolla myös karhua.
Marjat ovat tärkeä osa suomalaista gastronomiaa, ja niitä tarjotaankin eri muodoissa useiden eri ruokalajien lisukkeena. Lakka sopii tunnetusti leipäjuuston sekä poro- ja hirviaterioiden kumppaniksi, ja myös karpalot, tyrnimarja, mustikat, vadelmat, mansikat, mesimarjat ja puolukat tuovat annoksiin pikantin maun.
Suomessa kasvaa yli 200 sienilajia, joista suurin osa päätyy myös lautasille. Suosituimmat metsänherkut ovat kantarelli, suppilovahvero, herkkutatti, torvisieni, korvasieni, erilaiset rouskut ja siitakesieni. Myös herkkusieni, lampaankääpä, kehnäsieni, mustavahakas ja haperot ovat tyypillisiä suomalaisia, ruoanlaitossakin käytettyjä sieniä.
Suomalainen juomakulttuuri
Suomalaista olutta on valmistettu jo keskiajalla, mutta ensimmäinen virallinen panimo, Sinebrychoff, perustettiin Suomeen vasta vuonna 1819. Suomalaisten syvää rakkautta ohrapirtelöä kohtaan juhlistetaan vuosittain Suomalaisen Oluen Päivänä, 13.lokakuuta. Suurimmat suomalaiset panimot tätä nykyä ovat Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi, joista vain jälkimmäinen on enää täysin suomalaisomistuksessa. Myös maamme lukuisten pienpanimoiden suosio on vankassa kasvussa.
Suomessa valmistettu olut on maailman kärkitasoa. Pääasiassa maamme oluttuotanto keskittyy vaaleiden pohjahiivaoluiden eli lagerien valmistukseen, mutta suomalaisia tummia sekä porter- ja stout -oluita on myös tarjolla.
Ohra- ja ruismaltaista valmistettu, suodattamaton olut sahti rekisteröitiin EU:n aidoksi perinteiseksi tuotteeksi talvella 2002. Katajalla tai katajanmarjoilla maustettua juomaa valmistetaan pääasiassa Hämeessä ja Pohjois-Satakunnassa, sekä Suomen lisäksi ainoastaan vain Ruotsissa ja Virossa. Nyt jo edesmenneen, maailman tunnetuimman olutasiantuntijan Michael Jacksonin mielestä sahti on maailman alkuperäisin olut, jonka valmistustapa juontaa juurensa Babylonian ajalta.
Suurien olutvalmistajien lisäksi myös monet suomalaiset pienpanimot hyödyntävät ikiaikaisia oluenvalmistusperinteitä. Monilla pienpanimoilla on valikoimissaan myös erilaisia siidereitä. Panimoiden yhteydessä toimii usein ravintola, jossa asiakkaat voivat oluiden ja siidereiden lisäksi nauttia myös perinteisistä suomalaisista ruoista. Suomalaisista pienpanimoista vanhin on Lammin Sahti. Panimoravintolalla on toimipisteet niin Savonlinnassa, Tampereella, Turussa kuin Helsingissäkin (3 kpl). Muita merkittäviä suomalaisia pienpanimoita ovat Hollolan Hirvi, lahtelainen Panimo & Tislaamo sekä ahvenanmaalainen Ålands Bryggeri.
Olutpanimoiden lisäksi Suomessa toimii tällä hetkellä 32 viinitilaa eri puolella Suomea. Tilojen viinit, liköörit ja muut alkoholituotteet on valmistettu puhtaista, tuoreista ja suomalaisista raaka-aineista. Viinitilat ovat myös suosittuja matkailukohteita: vuosittain niillä vierailee kymmeniätuhansia viinin ystäviä. Viinin maistelun lisäksi viinitilat tarjoavat myös runsaasti oheisohjelmaa, kuten kokkauskursseja, savusaunomista, kalastusta ja järviristeilyjä, ja oman tilan tuotteita on totta kai myös myynnissä. Useimmat viinitilat sijaitsevat myös muiden matkailukohteiden, kuten luonnonpuistojen, läheisyydessä, joten viinitilaretkeen on helppo yhdistää myös muita loma-aktiviteetteja.
