Kalastuspaikat Suomessa

Itämeren rannikko

Itämeren rannikon urbaaneista ympäristöistä löytyy runsaasti mahdollisuuksia ja kohteita myös kalastajille. Suurimpien kaupunkien vilinästä sekä kulttuuri-, ostos- ja muiden rientojen lomasta kuka tahansa voi piipahtaa hetkeksi luonnon pariin – vaikkapa onkimaan tai uistelemaan. Kalaisia apajia löytyy myös maamme pääkaupungista, Helsingistä.

Euroopan laajimmalla saaristoalueella, Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoissa, elää sekä makean veden kaloja että murtoveden merikaloja, kuten erilaisia kampeloita ja turskia, härkäsimppuja, silakoita ja merilohia. Aivan suurimpien kaupunkien tuntumassa sijaitsevat kalastuspaikat sekä vankka opastus- ja liikennöintiverkosto takaavat sen, että kalamies tai -nainen pääsee nauttimaan niin rentouttavasta kalastuksesta kuin henkeäsalpaavasta luonnosta. Haukea, ahventa ja kuhaa pyydetään Itämeren rannikolla ympäri vuoden, ja alueella elävät hauet saattavat kasvaa jopa kymmenkiloisiksi. Muita Itämeren rannikon tyypillisimpiä kalalajeja ovat siika, made, meritaimen sekä erilaiset särkikalat.

Eteläinen Suomi

Lukuisat järvet ja joet sekä muutamat upeat kosket hallitsevat eteläisen Suomen vesistömaisemaa. Alueen suurin järvi, Lohjanjärvi, on suosittu kuhan kalastuspaikka, kun taas Kivijärvellä ja Vuohijärvellä pyydetään runsaasti suuria lohikaloja. Eteläisen Suomen pienemmät järvet ovat ihanteellisia onkimiseen, sillä niissä elää runsaasti särkiä, lahnoja ja ahvenia.

Kotkan läpi virtaava Kymijoki on koko eteläisen Suomen paras lohijoki. Korkeakosken, Siikakosken ja Langinkosken koskikalastusalueet ovat ihanteellisia myös taimenen, siian ja harjuksen perhokalastukseen.

Tampereen seutu laajoine vesistöineen tunnetaan todellisena kuha-apajana. Alueella on runsaasti järviä, jotka soveltuvat monenlaiseen kalastukseen, mutta Tammerkoski, Kuokkalankoski ja Herralankoski sekä Kihniön taimenkosket sekä Suodenniemellä sijaitseva Putajankoski ovat erityisesti perhokalastajien mieleen, mm. koskien runsaiden taimen-, kirjolohi-, harjus-, säyne- ja toutainkantojen vuoksi.

Koko Etelä-Suomessa on runsaasti pienempiä, puhtaita jokia, jotka mutkittelevat kohti merta. Suosituimmat joki- ja koskikalastuskohteet eteläisessä Suomessa ovat Aurajoki, Fiskarsinjoki, Karkkilanjoki, Laajoki ja Mynäjoki sekä Kiskojoen Latokartanonkoski.

Pohjanlahti

Pohjanlahti on tunnettu tasaisesta ja matalasta maastostaan sekä laajoista pelto- ja suoalueistaan, mutta alueella virtaa myös lukuisia, runsasmutkaisia jokia. Alueen suosituimpia kalajokia ovat Merikarvianjoki ja Kokemäenjoki, jossa elää runsaasti taimenia, kirjolohia, merilohia ja harjuksia. Kokemäenjoessa viihtyvät myös kuhat ja toutaimet, Lestijoessa ja Iijoessa sen sijaan taimenet, harjukset ja kirjolohet. Muita Pohjanlahden alueen tärkeimpiä kalastuskohteita ovat Isojoki (Lapväärtinjoki), Kyrönjoki, Ähtävänjoki, Kalajoki, Pyhäjoki, Siikajoki, Oulujoki, Kiiminkijoki ja Kynäsjoki, joiden pääkalalajit ovat taimen, harjus, kirjolohi, kuha, hauki, ahven, särkikalat ja siika.

Suurin osa makean veden kaloista viihtyy Pohjanlahden alueen vesistöissä, eritoten Merenkurkun saaristossa, jossa elää runsaasti upeita hauki- ja ahvenyksilöitä. Rauman saaristo, Ouran saaristo Merikarviassa, Porin pohjoispuolella sijaitseva Ahlaisten saaristo ja Pietarsaari-Kokkolan saaristo ovat myös monipuolisia kala-apajia. Henkeäsalpaavan kauniit saaristot tuovat monille kalalajeille kaivattua suojaa. Pohjanlahden saaristot ovatkin otollisia mm. meritaimenen, silakan, siian, mateen, harjuksen, lohien ja monien särkikalojen kalastukseen.

Järvi-Suomi

Valtaosa Suomen sisävesistä sijoittuu Järvi-Suomen alueelle. Seutu onkin laajin yhtenäinen järvialue koko Euroopassa, ja tarjoaa kalastajille lukuisia vaihtoehtoja eri kalalajien pyyntiin. Järvi-Suomessa on jopa 30 järveä, jotka ovat suuruudeltaan yli 100 neliökilometriä. Suomen suurin järvi, Saimaa, jonka pinta-ala on huimat 4400 km2, on yksi niistä.

Muita Järvi-Suomen suurimpia järviä ovat Höytiäinen, Kallavesi, Keitele, Näsijärvi, Päijänne, Oulujärvi, Pielinen ja Puula. Niiden lisäksi alueella sijaitsee satoja keskikokoisia järviä, tuhansia metsäjärviä sekä lukuisia toisiinsa linkittyviä koskia ja kanavia. Järvi-Suomen lukemattomat saaret ja lahdet tarjoavat huikeat puitteet kaikenlaiseen kalastamiseen.

Järvi-Suomen tärkeimmät saaliskalat ovat hauki, ahven, kuha, siika, made, lahna, karppi, särki, sorva, vimpa, muikku, toutain ja säyne. Virtapaikoissa elää myös runsaasti järvilohia, kirjolohia ja harjuksia. Kaikki alueen suurimmat kaupungit, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu, Savonlinna ja Lappeenranta, sijaitsevat järven tai muun vesistön rannalla, joten kalaan ei tosiaan ole pitkä matka! Myös muut luonnonystävät voivat nauttia alueen monista kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista.

Pohjois-Suomi ja Lappi

Lappia ei turhaan kutsuta koko Suomen parhaimmaksi kalastusalueeksi: harvaan asuttu, lähes 100 000 km2 laajuinen alue, jonka monipuolinen ja vaihteleva erämaaluonto on puhdasta ja lähes koskematonta, tarjoaa ihanteelliset puitteet erityisesti lohen ja harjuksen kalastamiseen. Suomen kansallispuistoista seitsemän ja kaikki maan 12 erämaa-aluetta sijaitsevat täällä.

Nieriä on Lapin alueen oma erikoisuus. Sitä esiintyy erityisesti Inarijärvessä ja Kilpisjärvessä sekä tunturivesistöissä. Lapissa sijaitsevat myös koko Suomen parhaimmat lohen ja harjuksen kalastuskohteet: lohikalastuksen kuninkaasta, Tenojoesta sekä hyvänä kakkosena tulevasta Tornionjoesta saadaan joka vuosi 15-25 kilon painoisia lohia!

Lohta kannattaa pyytää myös Simojoesta ja Näätämöjoesta, kun taas Torniojoki, Tenojoki, Inarijärvi sekä Vätsärin ja Kaldoaivin erämaa-alueet ovat ideaaleja harjuksen pyyntiin. Useamman kilon painoisia taimenia sen sijaan nousee erityisesti Inarijärvestä sekä Kuusamon ja Vätsärin seuduilta. Perhokalastajien suosikki siika viihtyy alueen pienissä järvissä ja isojen jokien rauhallisemmissa jokialtaissa. Monissa erämaa-alueiden järvissä elää runsaasti ahvenia, ja Keski- ja Pohjois-Lapin vesistöissä haukia. Lapin suosituimmat pilkkikalat ovat harjus, nieriä ja taimen.