Majesteettinen Tornionjoki halkoo Suomen ja Ruotsin yhteistä kulttuurialuetta, Tornionlaaksoa, viidensadan kilometrin matkalta. Alue ulottuu Torniosta Kilpisjärvelle, vehmaasta jokisuistosta jylhille tuntureille. Seuraa jokea ja näet monta erilaista Lappia kahdessa eri maassa, usealla eri kielialueella, upeissa vaihtuvissa luontomaisemissa – maailman ystävällisimmällä rajalla.
Original Lapland on väylä alueen pienten tekijöiden luo – kokemaan aitoja elämyksiä, luontoa, kulttuuria ja omintakeista elämäntapaa. Solekko tulla!
Villi ja vapaa Tornionjoki
Tornion-Muonionjoki, eli Väylä, on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Pohjoisen tuntureilta Pohjanlahteen laskeva Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki on tunnettu lohijoki. Pohjoisessa kirkas joki virtaa tunturikoivujen maisemissa ja avarien näkymien ympäröimänä. Kolarin kohdilla puut alkavat saada mittaa ja Pellon ja Ylitornion korkeuksilla leveä Väylä halkoo metsäisiä vaaramaisemia.
Eteläisimmiltä osiltaan Tornionjoki kulkee maaseutumaisissa peltomaisemissa ja laskee Tornio-Haaparannan kaksoiskaupungin kohdilla mereen. Jokivartta täplittävät pienet kylät molemmin puolin rajaa ja siltoja joen yli on tiuhaan – rajanylinen kanssakäyminen on arkista, helppoa ja virkistävää.
Napapiirin taikaa – keskiyön aurinko
Tornionlaaksoa halkoo joen lisäksi myös pohjoinen napapiiri – Pellon, Ylitornion ja Övertorneån kohdalla. Sen pohjoispuolella keskikesän yöttömät yöt tarjoavat taianomaisen näytelmän: horisontin taakse helmansa laskeva aurinko värjää vaarat kullansävyisiksi vain noustakseen heti takaisin näkyviin kokonaisena, kirkkaana, yön valon päivän kaltaiseksi muuttaen. Tapahtumaketjua seuratessa saa kouriintuntuvasti kokea olevansa osa luonnon väsymätöntä kiertokulkua.
Suomen kalastuspääkaupunki Pello
Kalastajan paratiisi Pello on nimetty Suomen viralliseksi kalastuspääkaupungiksi. Koko 500 kilometrin mitalta villi Tornionjoki tarjoaa mahtavat puitteet kalastukseen: parhaan sesongin aikana väylällä lipuu komeita lohiveneitä yötä päivää, kun Tornionjoen kuningaskala, villi lohi, houkuttaa vesille niin jokavuotiset harrastajat kuin bucket listiään toteuttavat kertavierailijatkin. Kalastuspalveluja on saatavilla kattavasti veneenvuokrauksesta täyden palvelun kalastusopastuksiin ja monipäiväisiin retkiin eri kalastustyyleillä.
Tornionlaaksossa on lisäksi hienot mahdollisuudet monimuotoiseen järvikalastukseen – kuten suurhauen kalastukseen, ahvenen ja kuhan jigaukseen sekä yksityiseen suurtaimenen kalastukseen erämaajärvellä. Alueella harjoitetaan myös perinnekalastusta monessa muodossa: esimerkiksi siian lippoamista Kukkolankoskella ja muikun nuottakalastusta Miekojärvellä. Myös kaikista pohjoisimmille vesialueille järjestetään kalastusopastuksia.
Tornio River Valley also provides great opportunities for diverse lake fishing, such as pike fishing, perch and zander jigging, and private lake fishing for large trout in the wilderness. Traditional forms of fishing are also practised in the region, including dipnet fishing for whitefish at Kukkolankoski rapids and seine fishing for vendace at Miekojärvi. Guided fishing tours are also organised to the northernmost water areas.
Legendaaristen maisemien ja monipuolisten elämysten Ylitornio
Lapin vanhin matkailukohde, Aavasaksa, löytyy Ylitorniolta. Se on perinteikäs paikka ihailla keskiyön aurinkoa ja pohjoisen yötöntä yötä. Vaaran päältä aukeaa vaikuttava kansallismaisema jokilaaksoon ja metsäisille rinteille. Tarjolla on myös monipuolisia majoitus- ja ravintolapalveluja.
Yötöntä yötä voi ihastella myös melontareiteillä, jotka mutkittelevat pitkin pieniä ja suurempia jokia aina Kolarin puolelta Pellon läpi Ylitorniolle asti. Alueen suuret järvet – kuten Miekojärvi, Vietonen, Raanujärvi ja Lohijärvi, tarjoavat elämyksiä uimareille, veneilijöille, kalastajille ja muille retkeilijöille. Ylitorniolta kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös Ruotsin puolelle vilkkaaseen Matarenkiin eli Övertorneålle.
Road trip kerralla kahdessa maassa
Tornionlaakso on virkistävä vaihtoehto kesäiselle road tripille – maailman ystävällisin raja, sen molemmin puolin kulkevat hyväkuntoiset tiet ja lukuisat joen ylittävät sillat tarjoavat vastustamattoman mahdollisuuden kokea samalla reissulla kahden maan taika.
Kilpisjärven Saana-tunturi on pohjoisten erämaiden maamerkki, etelän päässä voi kokea Tornio-Haaparannan saariston. Väliin jäävät niin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston huikaisevat maisemat, suurten järvien alue kuin vilkas kyläelämäkin.
Road trip on hauska rakentaa jonkin aiheen ympärille: pysähtyisikö ihailemaan kaikkia matkan varrella olevia koskia, keräilisikö kokemuspakkiin erilaisia uimapaikkoja salaisista rannoista maauimaloihin, vai kiertäisikö sittenkin kaikki kylien kesätapahtumat? Road tripin teema voi olla myös kalastus, retroilu, lapsille sopivat kohteet tai Tornionlaakson hullunkuriset ja yllättävät ilmiöt. Teema on hauska mauste: se helpottaa kohteiden valintaa, antaa jännittävän näkökulman ja mahdollistaa usein erikoisemmatkin elämykset.
Länsi-Lappi lautasella
Maailman puhtain ilma on mitattu Tornionlaaksossa, Muonion kunnassa. Puhtain ilma, kirkkaat vedet ja valoisat kesäyöt saavat tuoreiden raaka-aineiden maut loistamaan. Metsistä saadaan runsaat sadot mustikkaa, puolukkaa ja Lapin kultaa, hillaa. Jokamiehenoikeus sallii kenen tahansa poimia marjoja metsästä. Riistaa pyydetään ja hyödynnetään monipuolisesti ja vesistöt antavat moneen taipuvaa kalasaalista.
Perinteisimpiä ruokalajeja ovat lohikeitto, varrassiika, hirven- ja poronkäristykset – ollaanhan poronhoitoalueella. Lisäksi uudet perunat voikastikkeella, rieska, erilaiset metsäsieniherkut, leipäjuusto, marjajälkiruoat ja kampanisut ovat tyypillisiä paikallisia ruokia. Savustaminen ja suolaaminen ovat paljon käytettyjä ruoanvalmistusmenetelmiä ja myös etikkasäilöntä on tapana. Kahden naapurusmaan kiinteä yhteys näkyy myös ruokakulttuurissa: paljon vaikutteita otetaan naapurilta kumpaankin suuntaan. Fiikkaaminen eli kahvittelu on tärkeä osa sosiaalista kanssakäymistä.
Kahden maan kulttuuriperintöä
Tornionlaakson asutuksella on pitkä historia ja laajan alueen kulttuuriperintö on rikasta. Saamelainen perinne, elämäntapa ja kieli ovat läsnä erityisesti tunturialueella. Poronhoito, uitto- ja tukkilaishistoria, erilaiset perinnekalastuksen muodot sekä maanviljelys ja karjanhoito ovat antaneet sävynsä jokilaakson elämäntapaan. Perinteiset elinkeinot heijastuvat myös käsityötuotteisiin: poronluu ja -nahka ovat paljon käytettyjä materiaaleja, kuksat ja puukot, Lovikka-lapaset ja kalastusvälineet kuuluvat klassiseen esineistöön.
Rajanylinen kanssakäyminen on aina ollut vilkasta. Jokilaakson oma kieli, meänkieli, on yhdistelmä suomea ja ruotsia. Tornionlaaksossa on toimivien vesireittien suomana tehty vuosisatoja kansainvälistä kauppaa ja tutkimusretkiä. Osa Unescon maailmanperintökohde Struven ketjun mittauspisteitä sijaitsee Tornionlaaksossa.
Arktinen kesä huipentuu ruskaan ja revontuliin
Vaikuttavat arktiset luonnonilmiöt saavat komeat puitteet Tornionlaaksossa. Muutaman kuukauden aikana maisema käy läpi massiivisen muuttumisleikin.
Loppukesän kirpeät yölämpötilat yhdessä päivien kuulaan auringonpaisteen kanssa saavat lehtipuut sonnustautumaan näyttävimpiinsä: koivu valitsee keltaisen, pihlaja punaisen ja haapa leimuaa tulista oranssia. Kontrasti alkukesän hentoon väripalettiin ja keskikesän syvään vehreyteen on suuri – on kuin luonto esittelisi voimakkuuttaan, valmiutta ottaa vastaan, mitä tuleman pitää.
Syyskesän porotokka on komea näky ruskamaisemassa. Porot kantavat näyttäväksi kruunuksi kasvaneita sarviaan ja paksu turkki on komeimmillaan. Eläimet kokoontuvat yhteen ja valmistautuvat talven tuloon.
Myöhemmin, syksyn jo tuoksuessa talvelta, yöt pitenevät ja vuorokauden lämpötilavaihtelut kasvavat entisestään. Alkaa revontulien aika. Yleinen luulo on, että revontulet kuuluvat sydäntalveen mutta totuus on toinen: tosiasiassa syys-lokakuun yötaivas on kuin suuri, pimeä estradi valojen tanssille. Vielä jääpeitettä odottavat tummat ja liikkumattomat järvenselät toistavat taivaan metallista hehkua ja kertaavat kokemuksen.
