Kesäaktiviteetit & Uimarannat

photo © Visit Finland / Harri Tarvainen

Kesä on Suomi-matkailun kulta-aikaa. Suurin osa suomalaisista suuntaa heti lomakauden alettua kesämökeilleen, ja maamme turuilla ja toreilla alkaa näkyä yhä enemmän ulkomaalaisia turisteja. Kesäistä tekemistä niin vesillä, metsissä, golfviheriöillä kuin ratsastusmaastoissakin riittää molemmille.

2000-luvun kesät ovat ympäri maailman olleet kuumempia kuin koskaan. Suomen ylin lämpötilaennätys (37,2 ºC) rikottiin Joensuun lentoasemalla Liperissä heinäkuussa 2010.

Veneily, purjehtiminen ja melominen

Veneily on suomalaisten rakas harrastus: mitäpä olisi kesä ilman mökkiä, saunaa, järveä – ja venettä! Niin rannikkovesillä kuin sisämaassakin riittää mielenkiintoisia vesireittejä myös purjehtimiseen ja melomiseen. Soutu- ja purjeveneellä sekä kajakilla ja kanootilla liikkuminen on erittäin ekologinen matkailuvaihtoehto, ja veneen kyydissä Suomen uskomaton ja puhdas luonto avautuu aivan eri tavalla kuin esimerkiksi autossa. Veneily on myös ainoa tapa tarkkailla monia maamme eksoottisia eläimiä, kuten uhanalaisia saimaannorppia. Saimaan ja Kallaveden vesiverkostot ovat veneilijän, purjehtijan ja melojan ihannematkakohteet.

Myös 30 000 saaresta koostuva saaristo tarjoaa veneilijöille ja purjehtijoille unohtumattomia elämyksiä. Rannikolla sijaitsevat kolme saaristokansallispuistoa ovat yksi niistä. Länsiturunmaalla sijaitseva Saaristomeren kansallispuisto on kolmikosta suurin: se ulottuu jopa 500 neliökilometrin laajuiselle alueelle. Huomattavasti pienempi, vain 52 km2 laajuinen Tammisaaren saariston kansallispuisto on Uudenmaan saaristoa parhaimmillaan. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu itäisimpien rannikkokuntien uloimmasta saaristosta sekä 100 saaresta ja luodosta. Sen laaja, 60 kilometrin levyinen merialue ulottuu kauas mantereesta ja asutuista saarista. Myös Merenkurkku, maamme ensimmäinen luonnonperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa, on todellinen veneilijän paratiisi.

Lintujen tarkkailu

Tuhansista metsistä ja järvistä sekä puhtaasta ja lähes asuttamattomasta luonnosta tunnettu Suomi on yksi Euroopan suosituimmista lintubongareiden matkakohteista. Myös maamme sijainti on alan harrastajille tärkeä: Euroopan itäisimpänä kolkkana Suomessa pesii useita eri lintulajeja, joita ei voi tavata muualla. Näihin lukeutuvat mm. viitakerttunen, sinipyrstö, lapinuunilintu, taviokuurna, kultasirkku ja pikkusirkku. Muita muualla maailmassa harvinaisia, mutta Suomessa eläviä lintulajeja ovat palokärki, käpytikka, varpuspöllö, lapinpöllö, tunturipöllö, merikotka, maakotka, ampuhaukka, lyhytnokkahanhi, hömötiainen, lapintiainen, teeri ja metso. Myös maamme petolintujen lukumäärä on suhteellisen suuri: sääksin lisäksi Suomessa elää jopa 23 eri haukka- ja kotkalajia, 9 jalohaukkalajia sekä 11 pöllölajia. Yhteensä Suomessa elää jopa 450 luonnonvaraista lintulajia.

Maastopyöräily

Maastopyöräily on edullinen, ekologinen ja erinomainen tapa tutustua Suomen kesäiseen luontoon. Maamme suhteellisen tasainen mutta myös haasteellinen maasto, vaihtelevat maisemat ja monipuolinen luonto tarjoaa lukuisia elämyksiä pyöräilyn ystäville. Myös suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa on kattavat ja laadukkaat pyöräilyreitit, joten yhä useampi mattimeikäläinen taittaa työmatkansa nykyisin pyörällä kuin autolla. Ekstremetason haasteita kaipaavat suuntaavat mielellään maamme lukuisiin kansallispuistoihin, joiden maastopyöräreitit ovat tasokkaita, hyvin merkittyjä ja maastoltaan monipuolisia. Lapin tuntureilla maastopyöräilijälle avautuvat niin kuntoa kohottavat kuin mieltäkin ylentävät maisemat.

Turun ja Helsingin välille sijoittuva Kuninkaantie on yksi maamme parhaimmista pyöräilyreiteistä. 250 kilometrin mittaista matkailutietä pitkin kulkivat 1300-luvulla niin kuninkaat, kuriirit, piispat kuin armeijatkin. Tien varrelle rakennetut vanhat ja upeat kartanot, kirkot ja majatalot sekä viehättävät kylät kertovat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön värikkäästä historiasta.

Toinen pyöräilijöiden suosima matkakohde Suomessa on Ahvenanmaa, jonne pääsee kätevästi Turusta. Säännöllisen lauttaliikenteen ja hyvien pyöräteiden ansiosta liikkuminen Ahvenanmaan pikkusaarien välillä on helppoa. Samalla voi ihastella ainutlaatuisen saariston upeita merimaisemia.

Kalastus

Poikkeuksellisen sijainnin ja ainutlaatuisen luonnon ansiosta Suomi on yksi maailman parhaimmista kala-apajista: 10 % maamme pinta-alasta on vettä, rannikon pituus on jopa 1100 km, ja maassamme on yli 180 000 järveä ja yli 600 jokea. Suomen puhtaissa – ja koko Euroopankin mittakaavassa – upeimmissa vesissä elää jopa 67 eri kalalajia. Vuonna 2008 lähes 300 000 ulkomaista matkailijaa kalasti Suomi-lomansa aikana. Kalastus onkin kaikkein suosituin kesäaktiviteetti myös kansainvälisten vierailijoidemme parissa.

Suomen vesistöt soveltuvat moneen erityyppisen kalastamiseen, kuten perho-, heitto- ja jigikalastamiseen, uisteluun, pilkkimiseen, ravustukseen sekä perinteiseen onkimiseen. Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita erillisiä kalastuslupia. Alle 18- ja yli 64-vuotiaiden kalastus on täysin maksutonta.

Lapin puhtaat ja raikkaat erämaavedet suorastaan kuhisevat nieriöitä, lohia, harjuksia, purotaimenia että kirjolohia, ja myös ahvenet kasvavat täällä suuremmiksi kuin missään muualla Suomessa. Järvi-Suomen laajoissa vesistöissä voi koettaa onneaan pyytämällä alueen tyypillisimpien kalalajien, kuhan, hauen ja ahvenen, lisäksi purotaimenia, järvilohia, mateita ja siikoja.

Golf

Vaikka golf rantautui Suomeen suhteellisen myöhään, laji on kasvattanut suosiotaan maassamme kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä Suomessa on 128 golfseuraa, joissa on yhteensä yli 132 000 jäsentä. Golfkenttiä on eri puolilla maata 150.

Golfauksen pääsesonki Suomessa sijoittuu touko-syyskuulle, ja varsinkin pohjoisimmissa osissa maata kesän yöttömät yöt mahdollistavat lajin harrastamisen jopa keskiyöllä. Valtaosa maamme golfkentistä on korkeatasoisia, 18-reikäisiä kenttiä, joiden green fee-hinnat ovat edullisia.

Patikointi ja vaellus

Koska Suomi on pinta-alaltaan yksi Euroopan suurimmista maista ja maamme asukastiheys on melko alhainen, kotimaastamme löytyy tuhansia neliökilometrejä koskematonta luontoa, joista voi nauttia muun muassa patikoiden ja vaeltaen. Merkittyjä vaellus- ja patikointireittejä on eri puolilla maata, ja paikoitellen luonnossa voi liikkua jopa päiviä ketään kohtaamatta. Suomen 35 kansallispuistoa ja 12 erämaa-aluetta sekä lukemattomat patikointi- ja vaellusreitit takaavat ikimuistoisen retken maamme uniikkiin luontoon.

Suomessa on yhdeksän retkeilyaluetta, joista seitsemän on valtion omistamia ja kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Retkeilyalueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttailualueita ja laavuja, ja useimmilta löytyy myös aluetta ja sen luontoa esittelevä luonto- tai retkeilykeskus sekä vuokrakämppiä.

Ratsastus

Yksi mielenkiintoisimmista ja antoisimmista keinoista tutustua kotimaamme upeaan ja uniikkiin luontoon on viettää loma ratsastaen. Yhtenä Euroopan viimeisimmistä erämaista Suomen luonto on puhdasta ja turmeltumatonta, ja sen henkeäsalpaavan kauniita metsä- ja järviseutuja on helpointa lähestyä hevosen selästä kuin vaikkapa patikoiden. Vanhoissa metsissä hevosen kanssa samoillessa voi myös tutustua maamme eläinlajien, kuten eri pöllö- ja tikkalajit, teeri, hirvi, karhu, susi, ilves ja ahma, autenttiseen elinympäristöön. Ratsailla maamme kallioiset harjanteet, jokilaaksot, kosket, rotkot, sankat metsät ja suot on myös helppo ylittää.

Villieläinten tarkkailu

Yhtenä Euroopan viimeisimmistä täysin luonnontilassa säilyneistä alueista, Suomen koillisosa on erinomainen matkakohde villin luonnon ja sen eläinten tarkkailuun. Näillä seuduilla on useita eri matkanjärjestäjiä, joiden retkillä voi turvallisen välimatkan päässä ja turvallisissa olosuhteissa seurata mm. karhuja, susia, ahmoja, hirviä ja poroja niiden luonnollisessa elinympäristössä. Tämä on todellinen valokuvauksen ja erämaan ystävien paratiisi.

Muilla eksoottisilla ja järjestetyillä korpiretkillä villin luonnon ja eläinten pariin voi tutustua mm. pöllöihin, tunturihaukkaan, tikkoihin ja sääskiin. Oulangan kansallispuisto ja sen lähierämaaseudut ovat tyypillistä poron ja hirven elinaluetta.