Metsästysmatkailu Suomessa

Jopa 6 prosentilla suomalaisista, eli noin 300 000 henkilöllä, on metsästyskortti, mikä on suuri luku muihin Euroopan maihin verrattuna. Metsästäminen Suomessa edellyttää:

• suomalainen metsästyskortti eli riistanhoitomaksu
• metsästyslupa alueelle jossa metsästää
• aseen hallussapitolupa suoritettu metsäkauris-, hirvi- ja peura-,
• tai karhuampumakoe
• pyyntilupa tiettyjen riistaeläinten metsästykseen

Maamme pääriistaeläimet ovat metso, teeri, pyy, riekko, metsäjänis, rusakko, hirvi, valkohäntäpeura, ja useat vesilinnut kuten sinisorsa. Metsästettäviä pienpetoja ovat kettu, supikoira, mäyrä, minkki, majava, piisami ja näätä. Karhujakin Suomessa metsästetään, mutta se on tarkkaan säännösteltyä. Lista kaikista maamme riistaeläimistä löytyy oheisesta linkistä:
http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/106

Metsästysajat ja rajoitukset vaihtelevat eri riistaeläinlajeittain. Ajankohtainen lista löytyy oheisesta linkistä:
http://riista07.onet.tehonetti.fi/?mag_nr=13&group=00000140

65 % maamme metsistä, pelloista ja vesistöalueista on yksityisomistuksessa, joten metsästysoikeus kuuluu luonnollisesti maanomistajalle. Maanomistaja voi kuitenkin vuokrata metsästysoikeutta esimerkiksi metsästysseuroille, jotka metsästyksen lisäksi huolehtivat myös alueen riistanhoidosta. Tällä hetkellä Suomessa toimii yli 4000 metsästysseuraa, joiden metsästysalueiden koot vaihtelevat noin 2000 hehtaarista 10 000 hehtaariin.

Valtion maita on noin 25 % koko Suomen pinta-alasta, ja suurimmalla osalla niiden metsästysoikeudesta ja riistanhoidosta vastaa Metsähallitus.

Metsästystä harjoittavan on joka metsästysvuosi suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu eli metsästyskortti. Maksun suuruus määritellään vuosittain, mutta viime vuosina summa on ollut 28 euroa. Riistanhoitomaksuun sisältyy metsästäjävakuutus, joka on voimassa metsästysvuoden ajan Suomessa sekä korkeintaan 60 päivän pituisilla metsästysmatkoilla muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Ennen riistanhoitomaksun suorittamista täytyy kuitenkin läpäistä metsästäjätutkinto, joka on ollut pakollinen vuodesta 1964 lähtien.

Myös ulkomaalaiset voivat metsästää Suomessa, mutta heidän täytyy hankkia suomalainen metsästyskortti sen harjoittamiseksi. Ulkomaalainen metsästäjä saa suomalaisen metsästyskortin esittämällä kotimaansa voimassa olevan metsästyskortin tai vastaavan asiakirjan suomalaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Ilman luotettavaa asiakirjaa oikeudesta metsästää kotimaassaan ulkomaalaisen metsästäjän tulee suorittaa suomalainen metsästäjätutkinto. Metsästäjätutkinto on maksullinen ja niitä järjestävät riistanhoitoyhdistykset.

Metsästysluvat
Jos metsästäjä ei ole maanomistaja, tulee hänen hankkia metsästyslupa. Käytännössä metsästysluvan saa hakemalla jonkin metsästysseuran jäseneksi tai ostamalla tai vuokraamalla metsästysseuralta vieraskortin, joka oikeuttaa metsästämiseen seuran maa- ja vesialueilla. Vieraskortit ovat yleensä voimassa yhden päivän, mutta jotkut seurat myöntävät myös pidempiaikaisia vieraskortteja.

Myös valtionmailla voi metsästää, ja lupia siihen myy Metsähallitus. Metsähallituksen myymät pienriistan metsästysluvat ovat henkilökohtaisia, ja ne ovat voimassa 17 vuorokautta. Pienriistaluvalla saa yleensä metsästää kaikkia luvan voimassaoloaikana metsästettäviä riistaeläimiä, mutta luvassa on saaliskiintiö. Myös Metsähallituksen myymät karhunmetsästysluvat ovat henkilökohtaisia, hirven ja majavan metsästysluvat sen sijaan on tarkoitettu seurueille.