Suomen kansallisurheilulajia hiihtoa voi harrastaa kaikkialla maassamme aina Itämeren rannoilta Lapin pohjoisimpiin perukoihin saakka. Myös laskettelu, lumilautailu, kelkkailu ja lumikenkäkävely ovat suosittuja talviurheilulajeja. Moottorikelkkaretkillä sekä poro- tai koiravaljakkosafareilla Suomen talvi ja luminen luonto näyttäytyvät täysin uudella tavalla.

Mutta mitäpä olisi Suomen talvi ilman maailman tunnetuinta satuhahmoa, Joulupukkia! Tuhannet matkailijat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin saapuvat vuosittain Lappiin tapaamaan rakastettua valkopartaa ja tutustumaan hänelle omistettuihin elämyskohteisiin. Muita maamme uniikkeja talvimatkailukohteita ja -nähtävyyksiä ovat Kemin LumiLinna, pulahtaminen märkäpuvussa hyiseen Perämereen jäänmurtaja Sammon risteilyllä sekä LumiHotellista, jääbaarista ja -discosta sekä jäätaideteoksia esittelevästä lumigalleriasta koostuva Lainion Lumikylä. Myös revontulien näkeminen on unohtumaton elämys.

Laskettelu

Suomalaisten rakkaus hiihtoon ja lasketteluun on helposti mitattavissa maamme menestykseen talviolympialaisissa. Suomi on osallistunut kaikkiin talvella järjestettäviin olympialaisiin, ja kuudenneksi menestyneimpänä olympiajoukkueena talvikisoissa Suomi on voittanut jopa 151 mitalia ennen vuoden 2010 Vancouverin talviolympialaisia. Vaikkei Suomesta Sveitsin, Itävallan ja Italian veroisia laskettelu- ja hiihtokeskuksia löydykään, maamme 200 lumista päivää vuodessa sekä yli 100 talviurheilukeskusta takaavat monipuoliset mahdollisuudet niin maastohiihdon, laskettelun, lumilautailun kuin lumikenkäkävelynkin harrastamiseen. Pienimmissä talviurheilukeskuksissa tarjolla on vain muutama laskettelurinne ja hissi, kun taas esimerkiksi Levillä rinteitä on jopa 45 ja hissejäkin 26.

Laskettelu Suomessa on kasvattanut suosiotaan vuosittain, eikä ihme, sillä maamme koskematon ja puhdas luonto on ainutlaatuinen koko maailmassa. Henkeäsalpaavat, lumiset maisemat, satumaiset metsät ja jäätyneet järvet lumoavat niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin talviurheilumatkailijat.

Vaikka suurimmat hiihtokeskukset sijaitsevat luonnollisesti Pohjois-Suomessa, jossa talvet ovat taatusti lumisia, myös Keski-Suomessa toimii 31 hiihtokeskusta ja etelässäkin 26. Maamme noin 500-800 metrin pituiset laskettelurinteet ovat omiaan erityisesti aloittelijoille ja keskitason hiihtäjille ja laskettelijoille. Vaikkei Suomessa aivan muun Euroopan veroisia jyrkkiä ja vaativia rinteitä olekaan, kokeneemmille löytyy mahdollisuuksia myös haastavaan off-pistelaskuun merkittyjen rinteiden ulkopuolella.

Talviurheilumatkailu Suomessa soveltuu erinomaisesti myös lapsiperheille. Hiihtokeskusten kattavat palvelut tarjoavat mahdollisuuden myös muunlaisiin elämyksiin kuin pelkkään hiihtämiseen tai lasketteluun. Muun muassa Lapin poro- tai koiravaljakkosafareilla ja revontuliretkillä viihtyy koko perhe vauvasta vaariin, ja lapsiperheiden ehdoton suosikkinähtävyys on tietysti myös Joulupukki. Muita pohjoisen Suomen mielenkiintoisia nähtävyyksiä ovat Kemin upea LumiLinna ja matkailujäänmurtaja Sampo, jonka risteilyllä voi pulahtaa hyiseen Perämereen – asiaankuuluvassa märkäpuvussa tietenkin! Levillä ja Ylläksellä matkailevien kannattaa ehdottomasti vierailla Lainion Lumikylässä, jonka LumiHotellissa on jopa 30 yksilöllisesti koristeltua jääsviittiä. Lumikylästä löytyvät myös jäästä ja lumesta rakennetut Jääravintola ja Jääbaari sekä runsaasti jääveistoksia, kaikki noin kahden hehtaarin alueella.

Murtomaahiihto

Suomalaisten suosituin talviurheilulaji on ehdottomasti murtomaahiihto. Eri puolella maata löytyy tuhansia kilometrejä hyväkuntoisia hiihtolatuja niin eripituiseen kuin eritasoiseenkin matkan tekoon ja urheiluun. Kuntoillessa myös mieli lepää ja samalla voi ihastella Suomen kaunista ja koskematonta luontoa ekologisesti ja ympäristöystävällisesti. Valaistut ladut mahdollistavat hiihtämisen myös ilta-aikaan.

Etelä- ja Keski-Suomessa – keleistä ja lumitilanteesta toki riippuen – paras aika murtomaahiihtoon on yleensä tammikuusta marraskuuhun. Pohjoisempana murtomaahiihtää voi jopa huhtikuulle asti. Jos suksia ja sauvoja ei omasta takaa löydy, välineitä voi vuokrata useimmista hiihtokeskuksista, jotka järjestävät tarvittaessa myös lajin oppitunteja.

Lumilautailu

Lumilautailu kasvattaa edelleen suosiotaan niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja suomalaisten vahvuus lajin ammattilaistasolla tunnetaan kaikkialla maailmassa. Tunnetuimpien suomalaisten lumilautailijoiden, kuten Aleksi Litovaaran, Antti Autin, Eero Ettalan ja Peetu Piiroisen, lisäksi muun muassa Juha Tenkku, Teemu Tiiro ja Joni Mäkinen ovat nuoresta iästään huolimatta saavuttaneet taidoillaan kansainvälistäkin huomiota. Lumilautailun merkittävin kansainvälinen mittelö on vuodesta 2002 lähtien kisattu Swatch TTR World Snowboard Tour, jossa suomalaiset lumilautailijat niittävät voittoja tasaisesti ja ovat joka kauden jälkeen kärkisijoilla.

Lähes kaikki maamme hiihtokeskukset tarjoavat kattavat palvelut lumilautailuun. Tasokkaiden fun park-rinteiden, lumikourujen sekä hyppyreillä ja kaiteilla varustettujen street-rinteiden lisäksi tarjolla on myös koulutettujen ohjaajien oppitunteja aloittelijoille ja freestyle-opetusta jo kokeneemmille seikkailijoille. Lautoja, monoja, kypäriä ja muita varusteita voi vuokrata lähes kaikista hiihtokeskuksista. Lapissa lumilautailua voi harrastaa marraskuun alusta toukokuulle asti. Keski-Suomessa kausi kestää marraskuun lopusta huhtikuulle, kun taas eteläisemmässä Suomessa lumilautailusta nautitaan joulukuu-huhtikuun ajan.

Lumikenkäily

Talven vapaa-ajanviettomahdollisuuksista myös lumikenkäily on kasvattanut vakaasti suosiotaan. Lumikenkäilyretkillä Suomen upeasta luonnosta ja vaihtelevasta maastosta nautitaan ekologisella ja ympäristöystävällisellä tavalla. Lumikengillä liikkuminen on helppoa ja vaivatonta, ja kun vaatetuskin on asianmukainen ja lämmin, lenkillä viihtyy mahdollisesta pakkasestakin huolimatta. Eri puolella maata sijaitsevilla lumikenkäilyreiteillä asiantuntevan oppaan seurassa lajiin tutustuminen käy kätevästi. Omatoimiretkillä yksin tai ryhmässä hyvä ennakkosuunnittelu ja kartta ovat suositeltavia.

Lumikenkien ansiosta liikkuminen on helppoa myös valmiiden polkujen ulkopuolella sankoista lumikinoksista tai mäkisestä maastosta huolimatta. Aiemmin lumikengät muistuttivat pitkulaisia tennismailoja, mutta nykyisin ne ovat muodoltaan lähempänä lyhyitä, leveitä suksia, joiden runko valmistetaan kevytmetallista tai muovista ja siteet kumista tai muovista. Sauvojen avulla hauskaa ja monipuolista liikuntalajia voi entisestään tehostaa. Useimmat hiihtokeskukset vuokraavat lumikenkiä ja sauvoja sekä tarjoavat opastusta.

Pilkkiminen

Suomalaisten suosituin kalastusmuoto, pilkkiminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin, joten sen harjoittamiseen ei tarvita kalastuslupia. Samalla saa nauttia myös perinteisestä suomalaisesta luonnonrauhasta, eikä harrastus vaadi kummoisia varusteita: lämmin vaatetus, kaira, pieni jakkara, vapa, siima ja syötti riittävät. Kunnollisella vaatetuksella lämpimine pilkkihaalareineen, jalkineineen, päähineineen ja käsineineen pilkillä viihtyy hyvällä säällä tuntikaudet. Neljän-kuuden tuuman kaira on riittävä peruspilkkimiseen, joskin hauen pilkkimiseen isompi saattaa olla tarpeen. Lapin paksuilla jäillä kairan jatkovarsi on hyvä olla matkassa. Useimmiten pilkkijä saa saaliikseen Suomen kansalliskalaa, ahventa.

Poroajelut ja -safarit

Sana ’poro’ tuo useimmille mieleen Joulupukin ja tämän porovaljakon Petteri Punakuonoineen, mutta saamelaisille poro on tärkeä osa elämää, historiaa ja kulttuuria. Lapissa porot ovat toimineet tärkeänä ravinnonlähteenä ja oivallisena kulkuneuvona, ja sen nahkaa, sarvia ja luita on hyödynnetty myös käsitöissä. Nykyisin poro on yhä tärkeä ravinnon- ja tulonlähde, mutta kulkupeleinä niitä käytetään lähinnä vain poroajeluilla ja -safareilla. Eksoottinen ja ekologinen elämys kasvattaa enenevässä määrin suosiotaan, tarjoten matkailijoille tilaisuuden nauttia lappilaisesta kulttuurista aidoimmillaan.

Lapissa on tarjolla useita erilaisia porosafareja lyhyistä ajeluista aina pidempiin retkiin saakka. Suurin osa pororetkistä sisältää vierailun paikalliselle porotilalle, jossa matkailijat tutustuvat sekä poroihin ja poronhoitoon että saamelaisten ainutlaatuiseen ja ikiaikaiseen elämäntapaan. Poroajelulla matkailija voi ohjastaa valjakkoa itse tai vain istua ja nauttia rentouttavasta kyydistä kokeneen kuskin kyydissä. Retken aikana on mahdollisuus nauttia myös lappilaisten suosimaa nuotiokahvia tai lounastaa lappilaisen aterian kodassa.

Revontulet

Revontulet ovat yksi Suomen tärkeimmistä vetonauloista, ja maahamme saapuukin tuhansia matkailijoita katsomaan niitä vuosittain. Kilpisjärven alue on paras revontulien bongauspaikka, mutta ainutlaatuinen luonnonilmiö ilmestyy silloin tällöin jopa Helsinginkin taivaalle. Eteläisessä Suomessa revontulia voi nähdä jopa 20 päivänä vuodessa, joskin valosaaste vaikeuttaakin niiden havaitsemista. Lapissa kaupunkien valot eivät ole ongelma – siellä revontulia voi nähdä 200 päivänä vuodessa!

Talven pimeät kuukaudet ovat ilman muuta paras aika revontulien ihastelemiseen, mutta myös syys-lokakuussa ja helmi-maaliskuussa revontulia välkkyy taivaalla runsaasti. Kilpisjärven seudulla kaamosajan kirkkaimpina iltoina ja öinä revontulia voi keskimäärin nähdä jopa kolmena iltana neljästä. Pohjoisempana, esimerkiksi Utsjoella, mahdollisuus nähdä revontulia laskee noin 10 prosenttia, aivan kuten etelääkin kohti matkustettaessa. Sodankylän ympäristössä värikäs ja liikehtivä taivaan ilmiö näyttäytyy keskimäärin joka toinen ilta, kun taas Oulun ja Kuusamon alueella revontulia voi nähdä joka neljäs ilta. Paras kellonaika revontulien ihasteluun on iltayhdeksän ja noin puolenyön tietämillä, sillä silloin revontuliin liittyvät maan magneettikentän häiriöt ovat suurimmillaan. Aamuyöstä revontulien näytelmä vähenee, ja neljän-viiden aikaan aamusta todennäköisyys nähdä revontulia laskee alle 50 prosenttia.

Mutta mitä nämä mystiset, taivaalla leiskuvat revontulet tarkalleen ottaen ovat? Suomessa ilmiön nimi juontaa juurensa saamelaisten vanhaan uskomukseen, jonka mukaan revontulet syntyvät, kun kettu huiskii hännällään lumihankia ja sinkoaa siten kipinöitä pimeälle taivaalle. Muut pohjoisen kansat sen sijaan uskoivat, että revontulet olivat kuolleiden verta, jota roiskui taivaalle vainajien pelatessa palloa tai ratsastaessa. Toisen tarun mukaan revontulet syntyivät, kun Ukko Ylijumala viskoi salamia Väinämöisen päälle. Revontuliin liittyviä tarinoita ja uskomuksia löytyykin lähes jokaisesta maasta ja kulttuurista, joissa myyttinen taivaan ilmiö on nähtävillä. Kansat ja kansanryhmät Siperiasta Skotlantiin ja Amerikan pohjoisosiin ovat kehittäneet lähes yhtä monta tarustoa ja uskomusta revontulista kuin Auringosta ja Kuustakin.

Tieteen selitys tälle upealle ja taianomaiselle valoilmiölle ei ole yhtä romanttinen: revontulet aiheutuvat, kun aurinkotuulen varatut hiukkaset osuvat Maan ilmakehään. Revontulilla on useita eri värejä, vaikka yleisin niistä vihreä. Revontulien eri värit syntyvät, kun hiukkaset törmäilevät tietyntyyppisiin atomeihin. Vihreät ja punaiset revontulet ovat peräisin ilmakehän hapesta, siniset ja violetit revontulet sen sijaan typestä.

Luistelu

Suomalaisten laajasti suosimalla vapaa-ajanvietteellä, luistelulla on maassamme pitkät perinteet: Oxfordin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa luisteltiin jo 4000 vuotta sitten! Nykyisin luistelua voi harrastaa lähes kaikkialla maassamme, niin jäähalleissa ja ulko- tai sisäluistinradoilla kuin järven ja meren jäilläkin.

Myös matkaluistelu on mielekäs ja monipuolinen tapa kohottaa kuntoa tai nautiskella muuten vaan luonnossa liikkumisesta. Suurin osa suomalaisista hallitsee matkaluistelunkin jalon taidon, mutta ohjatulla retkellä luistelusta ja maisemista oppii täysin uusia puolia. Matkaluisteluvälineitä voi tarvittaessa myös vuokrata. Yleensä luistelukausi kestää lokakuusta huhtikuulle, mutta parhaimmillaan jäät ovat tammi-maaliskuun ajan.

Vuodesta 1984 lähtien Kuopiossa on järjestetty joka talvi Finland Ice Marathon-tapahtuma, jossa maratonluistelun kansainvälinen parhaimmisto kilpailee Kallaveden jääradalla. Huippu-urheilijoiden lisäksi tapahtumaan osallistuu tuhansia lajin harrastajia, ja myös yleisölle on luvassa runsaasti ohjelmaa.

Jäänmurtajaristeily

Perämerellä liikennöivä Sampo toimi jäänmurtajana yli 30 vuoden ajan. Nykyisin kotisatamassaan Kemissä sijaitseva laiva toimii seikkailullisena ja eksoottisena risteilyaluksena. Joulukuun puolivälistä huhtikuun loppuun matkailijat voivat seilata Sammolla jäisellä merellä sekä nauttia talven pimeydestä, paukkuvista pakkasista, kirkkaasta tähtitaivaasta ja mahdollisesti myös revontulista risteilyaluksen turvassa ja lämmössä. Moottorikelkkasafarilla Sampon kyytiin noustaan jäältä, ja seikkailunhaluisimmat voivat pulahtaa arktiselle uinnille jäiseen veteen lämpimässä pelastuspuvussa.

Moottorikelkkailu

Lapin lumisilla erämailla moottorikelkat ovat alueen asukkaille tärkeä ja kätevä keino kulkea paikasta A paikkaan B. Talven ihmemaassa matkaileville moottorikelkkasafarit sen sijaan ovat jännittävä ja mielenkiintoinen tilaisuus tutustua Lapin upeaan ja uniikkiin luontoon. Lapin ja Pohjois-Suomen laajalla alueella on hyvin ylläpidetty ja hyväkuntoinen moottorikelkkareittien verkosto, joka kulkee metsien ja jäätyneiden järvien ja jokien poikki. Pisimmillä safareilla matkataan jopa satoja kilometrejä.

Itse kelkkaa on helppo käyttää, mutta aremmat aloittelijat voivat tarvittaessa turvautua kokeneisiin oppaisiin, jotka opastavat hauskan menopelin turvalliseen käyttöön. Koko Pohjois-Suomessa on useita eri moottorikelkkasafareita tarjoavia yrityksiä, joten omia taitoja vastaavia retkiä löytyy helposti. Aloittelijoiden kannattaa aloittaa lyhyemmistä ajeluista, kun taas kokeneemmat voivat nauttia jopa satojen kilometrien retkistä. Kaikilla safareilla matkanjärjestäjät tarjoavat lämpimät ajoasusteet ja muut varusteet sekä huolehtivat safareiden osanottajien turvallisuudesta, jotta kelkkaretki kauniin ja lumisen luonnon keskellä olisi nautinnollinen ja unohtumaton.