Vesiaktiviteetit Suomessa

Veneily ja purjehtiminen Suomessa

Purjehtiminen ja veneily Itämerellä ei ole lasten leikkiä monestakin syystä. Kulkuväylät saaristojen erikokoisten saarien välillä ovat paikoitellen hyvinkin kapeita ja matalia, ja usein pinnan alla saattaa lymytä vaarallisia kiviä ja karikoita. Myös arvaamaton, joskin useimmiten heikko tuuli sekä kunnollisten virtausten puute aiheuttavat omat haasteensa erityisesti purjehtimiseen. Monia merenkävijöitä Itämeren haasteellisuus toisaalta myös houkuttaa, mutta alueen suurin vetonaula on ehdottomasti sen kaunis ja ainutlaatuinen luonto, erityisesti kansallispuistoissa.

Suomen 39 kansallispuistosta kolme sijaitsee saaristossa. Suurin niistä on 500 neliökilometrin laajuinen Saaristomeren kansallispuisto, joka on UNESCOn vuonna 1994 kestävän kehityksen sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteiden tutkimuksen edistämiseksi perustaman Saaristomeren biosfäärialueen ydinosa. Saaristomeren kansallispuisto kuuluu myös eurooppalaisten kansallispuistojen PAN Parks-verkostoon sen laadukkaasti hoidetun erämaisuuden, poikkeuksellisen luontoarvon ja korkealaatuisten virkistyspalveluiden ansiosta. PAN Parks-laatumerkin mukaisesti Saaristomeren kansallispuisto ja sen matkailuyritykset tukevat luonnonsuojelua ja paikallisyhteisöjen elinvoimaisuutta. Ajantasaisia merikarttoja Saaristomeren kansallispuistossa veneilyyn saa Merenkulkulaitokselta.

Myös hieman lännempänä sijaitseva, 52 neliökilometrin laajuinen Tammisaaren saariston kansallispuisto tarjoaa innokkaille veneilijöille paljon nähtävää ja koettavaa. Se on Uudenmaan saaristoa parhaimmillaan, ja sisältää jopa kolme neljästä saaristovyöhykkeestä; sisä- ja ulkosaaristot sekä ulkomerivyöhyke. Tammisaaren saariston kansallispuistosta 90 % koostuu vesialueista eikä siihen kuulu yhtään manneraluetta. Saaria, kuten Älgö, Fladalandet, Modermagan ja Jussarö, puistoon sen sijaan kuuluu. Tammisaaren saariston kansallispuisto on Seitsemisen kansallispuiston lisäksi saanut Euroopan Neuvoston luonnonsuojeludiplomin.

Itäisen Suomenlahden kansallispuisto koostuu maamme itäisimpien rannikkokuntien uloimmasta saaristosta. Sen sadat saaret ja luodot levittäytyvät 60 kilometrin levyiselle merialueelle, josta manner ja asutut saaret ovat kaukana. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on osa Itämeren suojelusopimuksen mukaista Itämeren tärkeimpien suojelualueiden verkostoa.

Myös vesistöjen lähellä sijaitsevat luonnonsuojelualueet, joissa retkeily on jokamiehenoikeuksin sallittua, ovat mielenkiintoisia veneily- ja purjehduskohteita. Näistä varmasti antoisin on erämaisista metsäsaarista ja sisäsaariston sokkeloista koostuva Merenkurkun saaristo. Vuonna 2006 Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Suomen laaja ja monipuolinen sisävesistö tarjoaa myös runsaasti veneilymahdollisuuksia. 4 400 km2 laajuinen, maamme suurin järvi Saimaa tarjoaa jopa 3000 km veneilyreittejä sekä 70 laituria tai satamaa. Myös Kuopion seudun puhtaat vesistöt ja kauniit saaret ovat suosittuja veneilykohteita. Kallaveden lisäksi alueella on myös uusia vesiväyliä, kuten 90 km pituinen Tahkon vesireitti Kuopiosta Tahkon matkailukeskukseen.

Melonta

Yksi parhaimmista keinoista nauttia Suomen ainutlaatuisista maisemista ja luonnosta on matkata maamme laajoja vesiväyliä ja -reittejä pitkin. Hidas ja lähes äänetön matkanteko kanootilla tai kajakilla ei säikytä eläimiä, joten maamme rikkaan kasvuston lisäksi melontaretken aikana ehtii nähdä monta mielenkiintoista eläinlajia, kuten maailman uhanalaisimman hylkeen, saimaannorpan. Melonta on myös ympäristöystävällinen ja ekologinen tapa matkustaa.

Suomen sisävesiväylien lisäksi myös Itämeri on erinomainen ympäristö kanootti- tai kajakkiretkille, muun muassa Itämeren vähäisen virtauksen ja heikon tuulen ansiosta. Myös tuhansista saarista ja luodoista koostuvat saaristot niin maamme etelärannikolla kuin Merenkurkussakin suorastaan pursuavat nähtävää ja koettavaa. Mosaiikkimainen saaristo voi kuitenkin olla melkoinen sokkelo, joten ajantasainen kartta on ehdottomasti otettava mukaan, erityisesti pidemmille melontareissuille.

Koskenlasku

Vaikka Suomi on maastoltaan verrattain melko tasainen eikä maastamme Alppien kaltaisia vuoria löydy, eri puolilta maata löytyy silti runsaasti mahdollisuuksia koskenlaskuun. Erityisesti maamme pohjoisosissa, joissa lumipeite on talvisin yli metrinkin mittaista, sulanutta vettä virtaa joissa ja puroissa huhti-toukokuussa runsaasti.

Koskenlasku kanootilla tai kajakilla ilman vankkaa kokemusta ei ole suositeltavaa, mutta kumilautalla tai puuveneellä asiantuntevan oppaan seurassa matka koskien kuohuihin on unohtumaton elämys! Yksi maamme suosituimmista koskenlaskukohteista on Ruunaan koskireitti Pohjois-Karjalassa, mutta jännittäviä koskenlaskuelämyksiä löytyy myös muualta Suomesta, eritoten Kuusamon seudulta ja Lapista. Suomen ja Ruotsin rajalla satoja kilometrejä virtaavat Tornionjoki ja Muonionjoki tarjoavat erityisesti kokeneille melojille runsaasti nähtävää ja koettavaa.

Rannikkoristeilyt

Varmasti yksi rentouttavimmista tavoista tutustua Suomen upeaan saaristoon ja rannikkovesiin on matkustaminen laivan tai veneen kannella. Ympäri vuoden erikokoiset ja -malliset risteilyalukset maamme satamissa tarjoavat sekä päiväristeilyjä Suomen rannikolla että pidempiäkin reissuja Venäjälle, Viroon, Latviaan, Saksaan, Tanskaan ja Ruotsiin.

Maamme suurimmissa rannikkokaupungeissa Helsingissä ja Turussa, mutta myös Kotkassa, Porissa, Naantalissa, Vaasassa, Raahessa ja Oulussa risteilyjä sekä saaristoon että lähikuntiin on tarjolla aina pienemmistä lautoista moderneihin laivoihin ja historiallisiin aluksiin asti. Esimerkiksi Helsingissä päiväristeilyjä kaupungin edustalla on tarjolla aluksilla, jotka on varusteltu kattavin mukavuuksin, mutta Pihlajasaareen ja Suomenlinnaan päiväretkelle tai piknikille matkustetaan pienemmillä lautoilla. Turussa sen sijaan voi päiväristeillä saaristossa tai matkustaa vaikkapa Naantaliin, jossa sijaitsee muun muassa presidentin kesäasunto Kultaranta ja Muumimaailma. Myös Turusta ja Helsingistä järjestettävät risteilyt Maarianhaminaan ja Ahvenanmaan saaristoon ovat erittäin suosittuja. Helsingistä on nopeaa ja helppoa risteillä myös Tallinnaan, tai lähteä viisumivapaalle risteilylle Pietariin.

Sisävesiristeilyt

Suomi tunnetaan tuhansista järvistään, joten ei ole ihme, että lähes jokainen maamme kaupunki tai kunta sijaitsee jonkin vesistön rannalla. Lappeenrannasta aina Iisalmeen ja Nurmekseen asti levittäytyvä Saimaa on maamme järvistä suurin, ja sen 4 400 neliökilometrin laajuista aluetta yhdistää historiallinen, Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen kulkeva vesistöreitti, Saimaan kanava.

Saimaan ja Päijänteen vesireiteillä kulkee kymmenittäin erilaisia höyrylaiva-aluksia, joista osa on jopa sata vuotta vanhoja. Nämä hurmaavat, mennyttä aikakautta ilmentävät alukset, joissa on edelleen alkuperäiset messinkiset koristeet ja puiset kannet, tarjoavat usein myös majoituspalveluita, ja tarjolla on totta kai myös muonitusta ja virvokkeita. Höyrylaivaristeilyillä Suomen upeista sisävesimaisemista voi nauttia joko tunnin-pari tai päivän kerrallaan tai jopa useamman päivän ajan risteillen.

Sisävesiristeilyjä tarjoavia reittejä on maassamme useita. Muun muassa Pielisen pohjoispäästä Nurmeksesta voi risteillä Lieksan ja Joensuun kautta keskiaikaisesta Olavinlinnastaan tunnettuun Savonlinnaan asti. Savonlinnasta Kuopioon risteillään maamme sisävesien pisimmällä matkustajareitillä. Lahdesta ja Heinolasta Päijännettä pitkin voi matkustaa myös höyrylaivalla, kuin myös Runoilijan tietä pitkin Tampereelta Ruovedelle.