Helsinki ja Tampere ovat tunnettuja kulttuuritarjonnastaan! Kaupungit ovat täynnä helmiä niin paikallisille kuin matkailijoillekin ihailtaviksi, museoissa onkin esillä useita kokemisen arvoisia näyttelyitä. Tarjolla on suomalaista ja kansainvälistä nykytaidetta, sekä vanhempien mestareiden teoksia.
Sara Hildénin taidemuseo
Sara Hildénin taidemuseo on Sara Hildénin säätiön omistaman modernin ja nykytaiteen kokoelman pysyvä koti, joka käsittää hetkellä noin 5000 teosta. Museon laajan kokoelman lisäksi se järjestää vaihtuvia suomalaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden näyttelyitä. Tampereen Näsijärven rannalla Särkänniemen huvipuiston vieressä sijaitsevasta museosta ja sen tontilta on kauniit näkymät järvelle.
Anna Retulaisen näyttely Hiljaisuus (12.2.–22.5.2022) on yksityisnäyttely, joka esittelee yhden sukupolvensa merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja hänen tuotantoaan vuodesta 2003 alkaen. Retulaisen työskentelyn lähtökohtana ja teoksen aiheena voivat olla esimerkiksi kukat, hedelmät, puutarha tai muistot ulkomaanmatkoilta. Taiteilija painaa teostensa aiheet muistiinsa piirtämällä. Piirustukset ovat yleensä mustavalkoisia. Lopulliset maalaukset syntyvät näiden piirustusten pohjalta ja maalausten värit taiteilija etsii muististaan. Näyttelyn teokset on järjestetty temaattisiin kokonaisuuksiin, joita ovat Asetelma, Puutarha, Muistaminen ja Kohtaaminen. Esillä on myös uusia teoksia, jotka käyvät vuoropuhelua aiemman tuotannon kanssa. Retulaisen Hiljaisuus jatkaa Sara Hildénin Säätiön kokoelmataiteilijoiden tuotannon esittelyä. Näyttelyn yhteydessä museo julkaisee runsaasti kuvitetun näyttelykirjan, joka sisältää tutkija Juha-Heikki Tihisen ja kriitikko Sonja Saarikosken artikkeleita. Näyttelyssä on esillä Retulaisen teosten lisäksi taiteilijasta kertova dokumentti, jota työryhmä Tina Cavén ja Ville Tanttu ovat kuvanneet vuoden 2021 aikana muun muassa taiteilijalle tärkeässä siirtolapuutarhassa.
Museokäynnin lomassa kannattaa pistäytyä Café Sarassa, jossa pääsee samalla nauttimaan ainutlaatuisesta Näsijärven maisemasta. Kahvilan makeat ja suolaiset tarjottavat ovat itse leivottuja, ja laadukkaat kahvit tulevat pieneltä paikalliselta paahtimolta. Kahvilassa on esillä Birger Kaipiaisen ja Rut Brykin keramiikkateoksia kahvilan alkuperäisen ulkoasun mukaisesti. Kokonaisuutta on täydennetty Hannu Väisäsen keramiikkalautasilla.
Didrichsenin taidemuseo
Idyllisesessä Kuusisaaressa sijaitseva Didrichsenin taidemuseo on tyylikäs yhdistelmä taidemuseota ja entistä yksityishuvilaa meren rannalla. Kansainvälisesti arvostetun suomalaisen arkkitehdin Viljo Revellin suunnittelema modernistinen rakennus rakennettiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1958 ja 1964, ja museosiipi avautui yleisölle vuonna 1965. Nykyään Didrichsenin taidemuseo houkuttelee edelleen kävijöitä kaikkialta maailmasta näyttelyidensä, modernistisen arkkitehtuurinsa ja kauniin ympäristön ansiosta, mihin kuuluu ilmainen pääsy veistospuutarhaan.
Per Steniuksen 100-vuotisnäyttely Etsijä (12.2.–8.5.2022) esittelee taiteilijan tuotantoa 1940-luvun lopulta 2010-luvun alkuun. Kuvataiteilija, keksijä ja seikkailija Stenius tuli tunnetuksi 1940–1950-luvun taitteessa uuden dynaamisen taiteilijasukupolven edustajana. Stenius vetäytyi taidemaailmasta uransa alkuvaiheessa ja matkusti laajasti, ja hän otti aiheita taiteeseensa niin Intian kuin Lapinkin matkoiltaan. Näiden matkojen erilaiset aiheet sekä hänen abstrakti taiteensa avaavat hänen uraansa eri näkökulmista, kun taas syvempi käsitys taiteilijan salaperäisestä persoonasta voidaan kokea hänen matkoillaan tallentamiensa kirjoitusten, valokuvien ja filmien kautta.
Ester ja Jalo Sihtolan Taidesäätiön lahjoituskokoelma. Photo: Kansallisgalleria / Nationalgalleriet,
Hannu Pakarinen
Ateneumin taidemuseo
Ateneumin taidemuseo on maan tunnetuin taidemuseo, ja sitä kutsutaan myös Suomen taiteen kodiksi. Yhdessä Helsingin ikonisimmista rakennuksista sijaitseva museo on Kansallisgallerian lippulaiva. Ateneumin kokoelmissa on yli 4 300 maalausta ja yli 750 veistosta 1800-luvulta nykyaikaan.
Kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina, joka on esillä 27.3.2022 asti, nostaa esiin taiteen kehitystä Suomessa vuodesta 1809 aina 1950-luvulle saakka ja yhdistää suomalaisen taiteen tarinan taiteen kansainväliseen kehitykseen ja nykyaikaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin näyttämällä rinnakkain suomalaisia ja kansainvälisiä klassikoita museon kokoelmista.
Fokus-salissa on 27.3.2022 asti esillä Eino Ruutsalon Kokeellinen 1960-luku -näyttely, joka juhlistaa taiteilijan satavuotissyntymäpäivää. Ruutsalo, joka oli yksi Suomen johtavista kokeellisista taiteilijoista 60-luvulla, teki usein yhteistyötä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa teostensa luomisessa. Hänen elokuvansa Kineettisiä kuvia (1962) sai kansainvälistä tunnustusta ja ansaitsi hänelle suomalaisen kokeellisen elokuvan pioneerin maineen.
Tänä keväänä, 10.2.–27.3., Ateneumin kolmannessa kerroksessa on kaksi toisiinsa liittyvää näyttelyä.
Moderni nainen -näyttely syventyy naisten rooliin 1900-luvun modernismin vuosikymmeninä sosiaalisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä ja keskustelee tuon aikakauden suomalaisten naistaiteilijoiden roolista ja asemasta. Näyttelyssä esiintyvät Helene Schjerfbeck, Sigrid Schauman, Ellen Thesleff, Elga Sesemann, Hilda Flodin, Sigrid af Forselles, Gunvor Grönvik, Eila Hiltunen, Lea Ignatius, Helmi Kuusi, Laila Pullinen ja Essi Renvall. Noin 180 teoksen näyttely sisältää maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa ja veistoksia museon kokoelmasta. Se tutkii naistaiteilijuutta kahdesta eri näkökulmasta – naista kuvan tekijänä sekä naista kuvauksen ja katseen kohteena. Teemat liittyvät sukupuolten tasa-arvoa koskevaan keskusteluun, joka on edelleen ajankohtainen ja maailmanlaajuisesti tärkeä.
Samaan aikaan on esillä näyttely Vuoropuhelua: Elina Brotherus ja Hannele Rantala, joka perustuu kahden suomalaisen valokuvataiteilijan pitkään ystävyyteen ja heidän keskusteluihinsa taiteesta. Esitetyt teokset pohjautuvat taiteilijoiden toisilleen antamiin yhteisiin tehtäviin ja viesteihin, joita molemmat ovat tulkinneet omalla tavallaan. Tehtäviä on annettu Fluxuksen ja runouden hengessä. Teokset jatkavat taiteilijadialogia, joka esiteltiin alun perin näyttelynä Hippolyten Valokuvagalleriassa vuonna 2009. Ateneumin näyttelyssä on noin 190 uutta näyttelyvedosta sekä installaatioita.
Brotheruksen ja Rantalan teosten lisäksi näyttelyssä nousee esiin joukko unohdettuja naisvalokuvaajia. Taiteilijat valikoivat Valokuvataiteen museon ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) arkistoista inspiroivia kuvia, joiden kautta he ryhtyivät vuoropuheluun edesmenneiden kollegoidensa kanssa. Näitä 1900-luvun alussa työskennelleitä valokuvaajia ovat muun muassa Emmi Fock, Nancy Pietinen, Hilja Raviniemi ja Petra Tiirikkala sekä pohjoisen runouden moderni nainen Edith Södergran.
Näyttelyistä ja Ateneumin tunnelmallisten salien rauhasta nauttivat vierailijat voivat pitää tauon Ateneum Bistrossa, jossa tarjoillaan klassisia suomalaisia bistroruokia modernilla twistillä. Lounaan ja à la carte -ruokien lisäksi ravintolassa tarjoillaan makeita ja suolaisia herkkuja kahvin tai teen kera. Museokaupassa on laaja valikoima matkamuistoja ja Ateneumin kokoelmiin ja näyttelyihin liittyviä tuotteita sekä julisteita, kortteja ja lahjoja.
