Saamelaismuseo Siida on vuoden eurooppalainen museo 2024, Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida valittiin myös vuoden museoksi 2024 Suomessa!
Siida sijaitsee Inarin kirkonkylällä, Pohjois-Lapissa Inarijärven rannalla ja saamelaiskulttuurin sydämessä. Viehättävä Inarin kirkonkylä on jo pitkään houkutellut matkailijoita kokemaan kylän rauhoittavan ilmapiirin, ympäröivän luonnon henkeäsalpaavan kauneuden sekä kulttuurielämykset.
Siida on vilkas kohtaamispaikka niin turisteille kuin paikallisillekin ja Siidasta onkin vuosien varrella kasvanut Pohjois-Lapin merkittävin matkailukohde. Vuosittain Siidassa vierailee lähes 140 000 ihmistä, jopa yhdeksästäkymmenestä eri maasta. Museon ja Luontokeskuksen yhteistyössä toteutettu uusi pysyvä näyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avattiin yleisölle kesäkuussa 2022.
Siida rakennuksessa toimii yhteistyössä Saamelaismuseo Siida sekä Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskus Siida. Lisäksi yksityisyrittäjän ylläpitämä Ravintola Sarrit palvelee Siidan asiakkaita aina Siidan ollessa auki, päivittäin on tarjolla buffet lounas.
Museo ylläpitää myös museokauppa Siida Shopia, josta löydät tarkoin valitun valikoiman paikallisia käsitöitä sekä vastuullisia matkamuistoja. Alueen retkireiteistä ja nähtävyyksistä saat lisätietoa Siidassa sijaitsevasta Inarin kunnan matkailuneuvonnasta.
Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme
Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan yhteinen näyttely, Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme avaa ja tulkitsee maiseman kerroksia saamelaisen kulttuuriympäristökäsitteen kautta. Sen mukaan luonto ja kulttuuri ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Maisema ympärillämme rakentuu lisäksi miljoonien vuosien aikana luonnon muovaamasta kokonaisuudesta.
Nimen näyttely on saanut inarinsaamelaisen Matti Morottajan kirjoittamasta runosta.
Saamelaisessa kulttuuriympäristössä yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Saamelaisen perinnetiedon muisti on kantanut luonnon ja yhteiskunnan muutosten yli sukupolvesta toiseen. Näyttelyn kulttuurisisällöissä pohditaan, miten menneisyys elää meissä. Jokaisessa elää monimuotoinen eri aikakausien perintö, jonka avulla sopeudutaan muutoksiin ympärillämme.
Saamelaismuseo osallisti yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä näyttelyn uudistusprosessiin.
”Saamelaismuseo Siida alkuperäiskansamuseona on ensisijaisesti saamelaisia itseään varten. Mutta olemme erittäin iloisia siitä, miten oma saamelainen tarinamme koskettaa myös koko Euroopan museoalaa ja ihmisiä ympäri maailman.” Sanoo museonjohtaja Taina Pieski.
Näyttelyn luonto-osuudessa herätellään vierailijaa pohtimaan ilmastossamme tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitä ilmastolle tapahtuu tulevaisuudessa. Luontoaiheita käsitellään Ylä-Lapin suojelualueiden sekä niillä esiintyvien erilaisten luontotyyppien ja eliölajien kautta.
Saamenkäsityö eli duodji ja taide osana Siidan näyttelyä
Aivan uutta kerrontatapaa näyttelyssä edustaa taiteilijoiden osallistuminen sisällölliseen tuotantoon. Saamelaiskulttuurin esittelyssä lähtökohtana on menneisyyden läsnäolo nykypäivässä, joten kulttuurihistorian ja perinnetieteiden sanomaan on yhdistetty vahvasti nykysaamelaisten taiteilijoiden ja duojáreiden eli saamenkäsityön tekijöiden osaamista. Myös näyttelyn luonto-osiossa on hyödynnetty luontotaiteen ilmaisuvoimaa.
Saamelaismuseon näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut saamelaistaiteilija Outi Pieski, jolla on myös erillisiä teoksia tukemassa näyttelyn sanomaa.
Outi Pieskin teos Maa värejä virtaa (The Land Flows in Colours) kaartuu näyttelysalin yllä. Kuva: Rauno Koivunen / Saamelaismuseo Siida.
Saamelainen taide on aina näkynyt vahvasti arkipäivän esineissä ja käsitöissä eli duodjissa. Kuva: Rauno Koivunen / Saamelaismuseo Siida.
Kuva: Ruijanpolku / Finnmark Trail art by Anni Rapinoja. Photo by Juha Kauppinen..
Siida ulkoilmamuseo tutustuttaa Inarin 10 000 vuotiseen historiaan
Siidan ulkomuseo on avoinna ympärivuotisesti, aina sääolosuhteiden salliessa, ja se kertoo Inarin 10 000-vuotisen historian tarinasta. Arkeologisista todisteista tiedetään, että ihmiset ovat asuneet Inarijärven rannalla Juuanjoen kohtaamispaikassa lähes 10 000 vuotta sitten kivikauden mesolithic-kaudella.
Ulkoilmamuseossa on noin 800 metriä pitkä poromiehen suopunginmuotoinen polku. Reitin varrella on lähes 50 rakennusta ja rakennelmaa, jotka on ryhmitelty niiden kulttuurialueen ja käyttötarkoituksen mukaan. Polun varrella voit tutustua Suomen kolmen saamelaiskulttuurin kulttuuriperintöön, rakennusperintöön ja elinkeinoihin.
Siidan ulkoilmamuseo tutustuttaa Inarin 10.000 vuotiseen historiaan.
Alueella on lähes viisikymmentä rakennusta.
Kolttasaamelaisten perinnetalo
Saamelaismuseolla on toimintaa myös kolttasaamelaisten kulttuurin keskuksessa Sevettijärvellä, jossa sijaitsee Kolttien perinnetalo. Kesäisin avoinna oleva perinnetalo on ilmainen vierailijoille. Perinnetalo ja sen pihapiirissä sijaitseva ulkoilmamuseo antavat tietoa kolttasaamelaisten historiasta ja asumis- ja rakennustavasta kahdella eri aikakaudella.
Kolttasaamelaiset asuivat alun perin nykyisen Venäjällä alueilla, jotka Suomi menetti Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen. Sodan päätyttyä Suonikylästä evakkoon joutuneet kolttasaamelaiset evakuoitiin Sevettijärvi – Näätämö -alueelle vuonna 1949.
Kolttien perinnetalo.
Kolttien perinnetalo. Opi kolttasaamelaisten historiasta Perinnetalolla, Sevettijärvellä.
Inarin henkeäsalpaava luonto
Pohjois-Lapin alue on yksi Suomen kauneimmista alueista kansallispuistoineen ja suojeiltune erämaa-alueineen. Inarista lounaaseen sijaitsee Suomen suurin kansallispuisto, Lemmenjoen kansallispuisto, joka on pinta-alaltaan noin 2 860 neliökilometriä. Aluetta halkoo noin 80 km pitkä Lemmenjoki, joka kulkee läpi Maarestatunturin ja Viipustunturin, joiden rinteet ovat ainutlaatuisen vanhan mäntymetsän peitossa.
Lemmenjoki
Lemmenjoen kansallispuistossa on 60 km merkittyjä vaellus- ja pyöräilyreittejä, joista suurin osa alkaa Njurgulahden kylästä. Reitit vaihtelevat 4,1 kilometrin pituisesta Lemmenjoen luontopolusta 16 km pituiselle Joenkielisen rengasreitille aina yli 26 km pituiseen Ravadasjärven rengasreitille.
Lähellä Inarin kirkonkylää sijaitsee Inarin retkeilyalue, jossa on erinomaisia päiväretkiin sopivia merkittyjä polkuja ja vaelluskohteita. Juutuanpolun rengasreitillä sijaitsee uusi, Jäniskosken ylittävä riippusilta.
Inarin retkeilyalueeseen kuuluvat myös Otsamotunturin alue sekä kauniin Tuulispään tunturin alue. Pielpajärven erämaakirkon 5 km:n pituinen polku kulkee upeassa vanhassa aarnimetsässä, ohittaen metsälampia ja -järviä. Päätepisteessä odottaa hyvin säilynyt Pielpajärven erämaakirkko. Kulttuurisesti ja historiallisesti merkittävä Pielpajärven erämaakirkko on rakennettu vuonna 1760, ja se on yksi Pohjois-Lapin vanhimmista rakennuksista.
Kuinka sinne pääsee?
Vaikka Inari sijaitsee kaukana pohjoisessa, on vain noin 1 t 40 min lentomatkan päässä Helsingistä. Lähin lentokenttä on Ivalossa, johon lennetään säännöllisesti Helsingistä. Vierailijat voivat myös matkustaa ikimuistoisen bussimatkan Rovaniemeltä Inariin läpi arktisten maisemien. Rovaniemellä on rautatieasema ja lentokenttä. Katso saapumisohjeet Siidaan >>
