Anjalan Kartanomuseo

Anjalan kartano tuli Wrede-suvulle, kun Henrik Wrede pelasti vuonna 1605 Kirkholman taistelussa lähellä Riikaa kuningas Kaarle IX:n hengen, uhraten oman henkensä. Wreden leski sai useita tiloja palkinnoksi miehensä urheudesta. Anjalan kartano oli osa suurempaa lahjoituskokonaisuutta, ns. Elimäen neljännestä.

Kartanosta muodostui Wrede-suvun pääkartano, joka pysyi suvun hallussa vuoteen 1837. Myöhemmistä omistajista voidaan mainita kenraalikuvernööri ruhtinas Alexander Mensikov. Kartanolla oli merkittävä osa vuonna 1788 allekirjoitetussa ns. Anjalan liittokirjassa, joka oli 113 ruotsalaisen ja suomalaisen upseerin allekirjoittama vetoomus Ruotsin aloittaman, epäoikeudenmukaisena pidetyn Venäjän sodan lopettamiseksi.

Vanha kartanorakennus paloi vuonna 1789 venäläisen tykistön aiheuttamassa tulipalossa. Nykyinen päärakennus rakennettiin 1700-1800- lukujen taitteessa. Päärakennuksen huoneet on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun asuun.