Saaristot Suomessa

Kotkan saaristo

130 km päässä Helsingistä sijaitseva Kotka on historiallinen merikaupunki, joka tunnetaan ennen kaikkea sen edustalla sijaitsevasta, upeasta saaristostaan. Noin 400 saaresta koostuvan Kotkan saariston uloimmalla alueella sijaitsee muun muassa sotahistoriastaan tunnettu Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Noin 60 km leveä ja osittain Venäjään rajautuva kansallispuisto sisältää noin 100 saarta ja luotoa, ja on kalaisine murtovesistöineen ja monipuolisine linnustoineen erinomainen paikka kalastukseen ja lintujen tarkkailuun. Vaikka maihinnousu on osalla kansallispuiston saarista kielletty, rantautua voi esimerkiksi Ulko-Tammiossa, Mustaviirissä ja Suur-Pisissä.

Kotkan saariston sisempiin osiin on helppoa matkustaa ilman omaa venettäkin, sillä suurimmalle osalle saarista kulkee säännöllinen vuoromoottoriliikenne, pääasiassa Sapokan saaristoliikennelaiturista. Vain tunnin matkan päässä Kotkasta sijaitseva Kaunissaari on yksi Kotkan saariston upeimmista nähtävyyksistä. Kuvankauniilla saarella voi vierailla muun muassa vanhoissa saaristolaiskylissä, joissa rakennukset ja elämäntapa ovat säilyneet aidonveroisina, tai pulahtaa mereen saaren pitkiltä hiekkarannoilta. Kaupan, kahvilan ja pienen saaristolaismuseon lisäksi saarella palvelee myös kaksi ihastuttavaa ravintolaa, joissa voi maistella kotkalaisia herkkuja, sekä kesämuistopuoti, josta voi ostaa paikallista taidetta ja käsityötä kotiin viemisiksi. Savustettua lohta ja muita paikallisia herkkuja on saarella toki myös tarjolla.

Helsingin saaristo

Meri ympäröi Helsinkiä jopa kolmesta eri suunnasta, ja maamme pääkaupungin ainutlaatuinen ja upea saaristo koostuu yli 300 saaresta. Suurin osa Helsingin edustan saarista on virkistyskäytössä ja niihin pääsee kätevästi lautalla. Kaupungin kaikkein tunnetuin saari on kiistatta UNESCOn maailmanperintöluetteloonkin listattu Suomenlinna. Suomenlinnassa viihtyvät niin helsinkiläiset kuin kotimaiset ja ulkomaiset turistit erityisesti kesäisin muun muassa piknikin tai auringonoton ja uimisen parissa.

Jos itseltä ei merikelpoista kulkuneuvoa löydy, Helsingin edustan saariin on helppoa tutustua osallistumalla lukuisiin, muun muassa Kauppatorilta lähteviin rannikko- tai saaristoristeilyihin. Yleensä noin muutaman tunnin pituisella risteilyllä tutustutaan Helsingin vanhoihin kaupunginosiin ja historiallisiin rakennuksiin leppoisasti laivan kannelta. Risteilyn aikana kuljetaan myös saariston yleisten mutta myös yksityisomistuksessa olevien, kauniiden saarien ohitse. Pidemmillä risteilyillä on mahdollista myös nousta maihin Suomenlinnassa ja viettää muutama tunti saarta tutkien tai auringossa ja meressä kylpien, ennen kuin laiva suuntaa takaisin Helsingin keskustaan.

Saaristomeri

Itämerellä sijaitseva, Suomenlahden ja Pohjanlahden väliin sijoittuva Saaristomeri on saariensa lukumäärän perusteella yksi koko maailman suurimmista saaristoista. Saaristomeren suurimmat saaret sijaitsevat Ahvenanmaan saaristossa, ja suurin osa niistä on asuttuja ja niiden välillä kulkee sekä tie- että lauttaverkosto. Saariston Rengastie kattaa jopa noin 190 km yleisiä teitä ja 50 km vesireittejä, ja on yksi parhaimmista tavoista tutustua henkeäsalpaavan kauniin Saaristomeren asuttuihin pääsaariin. Matka Saariston Rengastielle alkaa ja päättyy yleensä Turusta ja kulkee Raision, Naantalin, Merimaskun, Askaisten, Mietoisten, Taivassalon, Kustavin, Iniön, Houtskarin, Korppoon, Nauvon, Paraisten ja Kaarinan kautta. Matkan varrella voi nauttia uskomattoman upeista ja vaihtuvista maisemista ja luonnosta, tai piipahtaa vaikkapa Askaisissa sijaitsevaan Louhisaaren kartanoon tai keskiaikaisiin kirkkoihin, joita Rengastien varrella on useita. Pyöräilijöille Saariston Rengastie on yksi koko Euroopan parhaimmista reiteistä.

Saaristomerellä elää lukuisia lajeja, joita ei tavata muualla Suomessa. Saaristomeren harvinaisuuksia ovat muun muassa merikotka ja pohjoisen Itämeren ainoa valaslaji pyöriäinen, joita arvioidaan olevan enää vain noin 600 yksilöä. Muita Saaristomeren uhanalaisia lajeja ovat räyskä, lapasotka, harmaahylje ja norppa.

Saaristomerellä sijaitsee myös kallioluodoista ja metsäisistä saarista koostuva Saaristomeren kansallispuisto sekä useita pienempiä luonnonsuojelualueita. Saaristomeren kansallispuiston alueella voi liikkua omalla veneellä, venematkalla tai saariston yhteysaluksilla, mutta monissa luonnonsuojelualueiden saarissa maihinnousu on kielletty. Matka henkeäsalpaavan kauniilla Saaristomerellä niin risteillen, autolla, pyörällä tai jopa kanootilla tai kajakilla on varmasti ikimuistoinen.

Merenkurkun saaristo

Ainutlaatuisesta maankohoamisestaan ja laajoista moreenikentistään tunnettu Merenkurkun saaristo valittiin vuonna 2006 yhdeksi UNESCOn maailmanperintökohteeksi Suomen ensimmäisenä luontokohteena. Kohoavan rantaviivan vuoksi Merenkurkun saaret vähitellen nousevat ja yhdistyvät, niemet laajenevat sekä lahdet surkastuvat järviksi ja muuttuvat soiksi ja turvemaastoiksi. Merenkurkku on osa Suomen Natura 2000-verkostoa, jonka tarkoituksena on suojella tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja sekä säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Erämaisista metsäsaarista sekä luotojen ja karikoiden sokkeloista koostuvan Merenkurkun saariston matalat vedet ovat useiden eri kalalajien ja saaristolintujen koti. Alueella viihtyvät niin riskilä, merikotka kuin lapasotkakin.

Jopa 5600 saaresta koostuva Merenkurkku on jatkuvasti kasvava ja kehittyvä matkailukohde. Luontomatkailijoille saaristossa riittää runsaasti nähtävää ja koettavaa niin patikoinnin, kalastuksen, lintujen tarkkailun kuin melomisenkin parissa. Moni Merenkurkussa matkaava yhdistää reissuunsa pysähdyksen Vaasassa, joka usein toimii myös saaristomatkan aloituspisteenä. Asiantuntevaa opastusta on aina tarjolla, joskin suurin osa Merenkurkun kävijöistä tutustuu saaristoon merkittyjen reittien avulla (Merenkurkun Natura 2000-alueella on neljä luontopolkua ja kaksi vaellusreittiä). Mustasaaren kunnassa sijaitsevalle Björköby-Panike-reitille, Sommarö- ja Bodvattnet runt-luontopoluille sekä Västerössä kulkevalle Vöyri-Maksamaan reitille pääsee ilman omaa venettä.

Pyykkilautamoreeneiksikin kutsutut De Geer-moreenit ovat yksi osa Merenkurkun saariston ainutlaatuisuutta. Björköbyn Svedjehamnissa merestä nousevat, sivuttaisina pitkinä harjoina esiintyvät moreenit ovat selvästi näkyvillä. Moreenien ihmeellistä maailmaa sekä alueen upeita maisemia voi ihastella muun muassa Björköby-Panike-reitin varrella sijaitsevasta Saltkaretin näkötornista. Moreeneja – ja tottakai myös itse saaristoa – pääsee tutkimaan tarkemmin myös asiantuntevan oppaan matkassa. Merenkurkun saaristo on omiaan myös melojille, joskin avomerellä ja saariston uloimmissa osissa vankka kokemus ja kunnon navigointitaidot ovat tarpeen. Merenkurkun murtovesistöt ovat erityisesti kalastajien mieleen; aluetta pidetään yhtenä maailman parhaimmista paikoista muun muassa hauen kalastamiseen.

Vaikka luonto on Merenkurkun saariston ehdoton vetonaula, on alueella myös muutamia mielenkiintoisia, ihmisen rakentamia nähtävyyksiä, kuten Ritgrundin, Norrskärin, Strömmingsbådanin ja Valassaarten majakat. 36 metrin pituisen Valassaarten majakan suunnitteli ranskalainen Henry LePaute, jonka kuuluisin kädenjälki on Pariisin Eiffel-torni. Valassaarten majakka ja Eiffel-torni muistuttavatkin rakenteellisilta ratkaisuiltaan paljolti toisiaan. Muita mielenkiintoisia Merenkurkun saariston nähtävyyksiä ovat myös useille eri saarille pystytetyt, muinaiset ja mystiset jatulintarhat eli kivilabyrintit.

Merenkurkun majoitusmahdollisuudet ovat kattavat. Eri puolilla saaristoa toimii useita majataloja ja leirintäalueita, ja myös mökkejä voi vuokrata monin paikoin. Viidellä, matkailukäyttöön kunnostetulla luontoasemalla, eli entisellä luotsi- tai merivartioasemalla, majoitustiloja vuokrataan pääasiassa ryhmien käyttöön. Metsähallituksen ylläpitämät ja hallinnoimat vuokratuvat tarjoavat myös majoitusta. Veneilijöitä Merenkurkun saariston alueella palvelevat lukuisat vierasvenesatamat, palvelusatamat ja retkisatamat.