Katedraalit ja tuomiokirkot

Espoon tuomiokirkko

Keskiaikaisesta harmaakivikirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 2004, kun aiemmin Helsingin hiippakuntaan kuuluneesta Espoosta tehtiin oma, erillinen hiippakunta. Tuomiokirkkona Espoon kirkko on Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorin. Espoon keskuksessa sijaitsevan tuomiokirkon vanhimmat osat on suunnitellut ja rakentanut 1480-luvulla tuntematon ’Espoon mestari’.

Ainoat keskiajalta alkuperäisinä säilyneet osat Espoon tuomiokirkkoa ovat runkohuoneen läntinen ja itäinen osa, jotka hallitsevat yhä kirkkoa ulkoa ja sisältä. Asehuone purettiin vuosina 1804 -1806, ja vuosina 1821 -1823 kirkko muutettiin ristikirkoksi purkamalla alkuperäiset etelä- ja pohjoisseinät sekä kolme keskimmäistä holvia. Kirkon vanhojen osien seiniä ja holvia koristavat pääosin 1510-luvulla maalatut seinämaalaukset, jotka kuvastavat sekä raamatullisia tapahtumia että tavallista arkea. Raakoina ja taikauskoisina pidetyt maalaukset peitettiin 1700-luvun lopulla, mutta paljastettiin 1930-luvulla kirkon korjaustöiden yhteydessä.

Espoon tuomiokirkolla on myös hautausmaa ja sen toimituskappeli, pappila, sekä vuonna 1995 valmistunut seurakuntatalo. Apostoli Matteukselle pyhitetty, Espoon hiippakunnan pääkirkko palvelee Espoon tuomiokirkkoseurakuntaa sekä toimii erilaisten konserttien ja muiden tapahtumien, kuten Urkuyö ja aaria -festivaalin, pitopaikkana.

Helsingin tuomiokirkko

Suomen itsenäistymiseen asti Nikolainkirkkona tunnettu Helsingin tuomiokirkko on yksi merkittävimmistä maamerkeistä Helsingissä. Senaatintorilla sijaitseva kirkko on osa Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa, vuosina 1830-1852 rakennettua Helsingin empirekeskustaa. Uusklassista tyyliä edustava valkoinen, Suurkirkoksikin kutsuttu Helsingin tuomiokirkko nimettiin alun perin kirkon rakennuttaneen Venäjän tsaari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen mukaan.

Nykyisin Helsingin tuomiokirkko on yksi koko maan tärkeimmistä turistinähtävyyksistä. Se hallitsee myös vahvasti Helsingin katukuvaa. Vuosittain kirkossa käy yli 350 000 vierailijaa, joista osa osallistuu myös kirkon uskonnollisiin toimituksiin. Kirkossa järjestetään viikoittain myös jumalanpalveluksia, ja se on erittäin suosittu vihkikirkko. Arkkitehdit Vilhelm Helander ja Juha Leiviskä remontoivat kirkon kryptan käyttöön 1980-luvulla. Nykyisin tila toimii näyttelytilana ja kahvilana. Helanderin johdolla myös muu kirkko restauroitiin perusteellisesti 1990-luvun lopulla.

Kuopion tuomiokirkko

Pehr W. Palmroothin suunnittelema, vuonna 1816 käyttöön vihitty Kuopion tuomiokirkko on uusklassismia edustava, upea kivikirkko Kuopion Vahtivuoren mäellä. Kuopion hiippakunnan ja koko Kuopion alueen luterilaisen elämän keskuskirkkona toimivan rakennuksen ulkoseinät remontoitiin hiljattain. Kuopion tuomiokirkossa järjestetään niin jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia ja kirkkomusiikkitoimintaa kuin erilaisia paikallisia, hiippakunnallisia ja valtakunnallisia juhlia ja tapahtumia. Paikallisten suosima hääkirkko on Kuopion tärkeimpiä arkkitehtonisia ja historiallisia nähtävyyksiä.

Lapuan tuomiokirkko

Noin 60 km Vaasasta itään sijaitseva Lapuan tuomiokirkko on Lapuan hiippakunnan tuomiokirkko ja yksi Suomen yhdeksästä tuomiokirkosta. Carl Ludwig Engelin suunnittelema, uusklassismia edustava kirkko valmistui vuonna 1827. Kirkon kellotapuli on kaupungin vanhin yhä toiminnassa oleva rakennus, ja kirkon pihalla ovat merkittävät Karjalaan jääneiden muistomerkki, jääkärien muistomerkki, vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki sekä Yrjö Liipolan veistämä enkelipatsas. Lapuan tuomiokirkon urut 85 + 6 äänikertoineen ovat Suomen suurimmat. Lapuan Urkufestivaalit järjestetään kirkossa joka toinen vuosi.

Mikkelin tuomiokirkko

Josef Stenbäckin suunnittelema Mikkelin tuomiokirkko valmistui vuonna 1897. Kirkkoarkkitehdilleen tyypillisesti myös tämä, 1200-paikkainen rakennus edustaa uusgoottilaista kirkkoarkkitehtuuria. Peittämättömistä punatiilistä valmistetun kirkon ’Jeesus ristillä’ -alttaritaulun on maalannut legendaarinen Pekka Halonen vuonna 1899. Mikkelin tuomiokirkon 51-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan vuonna 1956 rakentamat.

Oulun tuomiokirkko

Kustaa III:n kunniaksi rakennettu ja kuninkaan puolison, Sofia Magdalenan mukaan nimetty Oulun tuomiokirkko otettiin käyttöön vuonna 1777. Kirkko toimii Oulun hiippakunnan tuomiokirkkona Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkona. Sen puuosat, jotka suunnitteli Daniel Hagman, tuhoutuivat Oulun palossa vuonna 1822, mutta kirkko rakennettiin uudelleen sen palosta säilyneiden kiviseinien varaan Carl Ludvig Engelin suunnittelemana. Kirkon korjaustyöt valmistuivat vuonna 1832, ja kellotorni vuonna 1845.

Porvoon tuomiokirkko

Porvoon tuomiokirkko rakennettiin 1500-luvulla, mutta sen vanhimmat osat ovat 1300-luvulta. Se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Porvoon hiippakunnan tuomiokirkko sekä suomenkielisen seurakunnan kautta osa Helsingin hiippakuntaa. Myöhäisgotiikkaa edustava, runkohuoneeltaan alun perin hirsinen kirkko on tuhoutunut useissa eri tulipaloissa: vuonna 1508 tanskalaisten sekä vuosina 1571, 1590 ja 1708 venäläisten joukkojen jäljiltä.

Vuoden 2006 tuhopoltossa Porvoon tuomiokirkon katto tuhoutui täysin, mutta kirkon holvit ja seinät säilyivät lähes vahingoitta. Korjaustöiden jälkeen kirkko otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2008. Porvoon tuomiokirkko muistetaan myös Porvoon vuoden 1809 valtiopäivien avajaisista, jossa keisari Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa ja jossa Suomen valtio perustettiin.

Savonlinnan tuomiokirkko

Arkkitehti Axel Hampus Dahlstörmin suunnittelema, uusgoottilaisuutta edustava Savonlinnan tuomiokirkko valmistui vuonna 1878. Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1896, kun uusi Savonlinnan hiippakunta muodostettiin. Piispainistuin siirrettiin vuonna 1925 Viipuriin ja myöhemmin Mikkeliin, joten nykyisin kirkko ei ole minkään hiippakunnan tuomiokirkko. Savonlinnan kirkko on silti saanut säilyttää tuomiokirkko-nimen.

Savonlinnan tuomiokirkko vaurioitui pahoin talvisodan pommituksissa. Vuosina 1947-1948 se rakennettiin kuitenkin uudelleen arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnitelmien mukaan. Ansu Ånströmin suunnittelema peruskorjaus toteutettiin kirkossa vuosina 1990-1991.

Pyhän Henrikin katedraali

Pyhän Henrikin katedraali on roomalaiskatolinen kirkko Helsingissä, Ullanlinnassa. Uppsalan piispa Henrikille omistettu kirkko on rakennettu vuosina 1858-1860. Uusgotiikkaa edustavan kirkon ulkoseiniä koristavat pyhän Henrikin, pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin patsaat.

Tampereen tuomiokirkko

Lars Sonckin kansallisromanttista tyyliä edustava Tampereen hiippakunnan tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1902-1907. Alun perin Johanneksen kirkkona tunnetun rakennuksen kuuluisat freskot ovat maailmankuulun taidemaalarin Hugo Simbergin maalaamat. Tunnetuimmat niistä ovat ’Haavoittunut enkeli’, ’Kuoleman puutarha’, ’Köynnöksenkantajat’ sekä kattoon maalattu, kiemurteleva paratiisikäärme. Suuren ’Ylösnousemus’ -alttaritaulun on maalannut Magnus Enckell.

Tampereen tuomiokirkossa on kuusi sisäänkäyntiä, joista jokaisella on oma porttinsa kirkkoa ympäröivässä kivimuurissa. Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1923, ja on nykyisin erittäin suosittu vihkikirkko sekä konserttisali.

Turun tuomiokirkko

Maamme kansallispyhäkkönä pidetty Turun tuomiokirkko on Suomen luterilaisen kirkon pääkirkko sekä arkkipiispan kotikirkko. Suomen ainoana keskiaikaisena basilikana kirkko kuuluu merkittävimpiin historiallisiin ja uskonnollisiin rakennuksiin koko Suomessa. Turun tuomiokirkon kellot julistavat joka joulu maahamme joulurauhan ja soivat keskipäivän hetkellä radiossa.

Alun perin kirkko rakennettiin puusta 1200-luvun lopulla. 1300- ja 1400-luvuilla puukirkon paikalle Unikankareen kummulle rakennettiin kuitenkin uusi kivikirkko, joka vihittiin tuomiokirkoksi jo vuonna 1300. Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti, mutta se rakennettiin uudelleen pian tuhoisan onnettomuuden jälkeen.

Ruotsalaisen taidemaalarin Fredrik Westinin maalaama kirkastusaiheinen alttaritaulu valmistui Turun tuomiokirkkoon vuonna 1836. Turun palon jälkeen kirkon korjauksista vastasi Carl Ludvig Engel. Hänen kädenjälkiään ovat myös kirkon kuparihuppu ja saarnatuoli. Kirkon pääkuori on koristettu Robert Vilhelm Ekmanin freskomaalauksilla, joista suurimmat kuvaavat piispa Henrikiä kastamassa ihmisiä Kupittaan lähteellä ja Mikael Agricolaa antamassa suomalaista raamatunkäännöstä Kustaa Vaasalle. Pienemmät kuorimaalaukset kertovat Jeesuksen elämästä.

Uspenskin katedraali

Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksikirkko, Uspenskin katedraali, on pyhitetty Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen muistoille. Kirkon nimi tulee slaavinkielen sanasta uspenie, kuolonuneen nukkuminen. Uspenskin katedraalin on suunnitellut venäläinen arkkitehti Aleksei Gornostajev, ja se rakennettiin Gornostajevin kuoleman jälkeen vuosina 1862-1868. Katedraalin alakerrassa on Helsingissä vuosina 1914-1917 kirkkoherrana toimineelle, pappismarttyyri Aleksander Hototivskille pyhitetty kappeli.

Katajanokan kukkulalla, Helsingissä sijaitseva Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Se on myös erittäin suosittu vierailukohde: Uspenskin katedraalissa vierailee vuosittain lähes puoli miljoonaa ihmistä!