Faktaa ja lukuja

Maamme 188 000 järvessä on sisämaassa jopa 98 050 saarta. Vaikka kotimaamme on suuri, meitä suomalaisia on tällä hetkellä vain noin 5,3 miljoonaa. Suomi onkin Euroopan Unionin harvoiten asuttu maa. Vielä muutama vuosikymmen sitten suomalaiset viihtyivät maaseudulla, mutta nykyisin asutus keskittyy suurimpien kaupunkien, kuten noin miljoonan asukkaan Suur-Helsingin, ympärille.

Suomella on kolme rajanaapuria. Ruotsin rajan pituus on 614 km, Norjan 736 km, ja Venäjän 1 340 rajakilometriä. Maamme enimmäismitat pohjoisesta etelään ovat 1 157 km ja lännestä itään 542 km. Suomen rannikon pituus on 1100 km, mutta rantaviivaa maallamme on jopa 4600 kilometrin verran. Saaria Suomen rannikolla on yli 81 000. Maamme lounaisrannikon saaristo on Euroopan suurin. Ahvenanmaa on olennainen osa tätä saaristoa.

Me suomalaiset tunnetusti janoamme luontoon, joten ei ole ihme, että maassamme on jopa 475 000 kesämökkiä ja 35 kansallispuistoa. Ulkomaiset matkailijat oppivat yleensä hyvin pian, kuinka roskaaminen on maassamme lähestulkoon synti, ja että sauna kuuluu olennaisena osana jokaisen suomalaisen elämää. Suomessa onkin arviolta 1,8 miljoonaa saunaa, joista noin 500 on perinteisiä savusaunoja.

Yhdysvaltalaisen The Fund for Peace-järjestön vuonna 2008 tekemän tutkimuksen mukaan Suomi on maailman toiseksi vakain maa sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten ja sotilaallisten mittarien mukaan. Vuonna 2009 maamme sen sijaan sai kärkipaikan kansainvälisellä Legatum Prosperity Index-listalla taloudellisen menestyksen ja hyvän elämänlaadun ansiosta.

Suomi on kaksikielinen maa, jonka asukkaista 92 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea ja 5,5 prosenttia ruotsia. Lapissa noin 1700 ihmisen ensisijainen kieli on saame.

Lähes 80 prosenttia suomalaisista on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Suomen perustuslaissa luterilaisella kirkolla onkin maassamme erityisasema. Myös ortodoksinen kirkko kuuluu Suomessa erityislain piiriin. Se on toiseksi suurin kirkkokunta Suomessa, johon kuuluu noin yksi prosentti suomalaisista.

JUHLAPÄIVÄT

Suomessa on useita lakisääteisiä, kristillisiä ja muita erityisinä pidettäviä juhlapäiviä. Liputuspäivät jakaantuvat virallisiin ja vakiintuneisiin päiviin. Sunnuntait ovat yleisiä lepopäiviä.

Viralliset vapaapäivät Suomessa ovat:
1. tammikuuta – Uudenvuodenpäivä
6. tammikuuta – Loppiainen
Perjantai, liikkuva – Pitkäperjantai
Sunnuntai, liikkuva – Pääsiäispäivä
Maanantai, liikkuva – 2. pääsiäispäivä
1. toukokuuta – Vappu
Torstai, liikkuva – Helatorstai
Sunnuntai, liikkuva – Helluntaipäivä
Kesäkuun 19. ja 25. päivän välinen perjantai – Juhannusaatto
Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai – Juhannuspäivä
Lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän välinen lauantai – Pyhäinpäivä
6. joulukuuta – Itsenäisyyspäivä
24. joulukuuta – Jouluaatto
25. joulukuuta – Joulupäivä
26. joulukuuta – 2. joulupäivä tai tapaninpäivä